äänipuhelu

Finnish

Etymology

ääni +‎ puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈæːniˌpuhelu/, [ˈæːniˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): ää‧ni‧pu‧he‧lu
  • Hyphenation(key): ääni‧puhe‧lu

Noun

äänipuhelu

  1. voice call (on VoIP services, as opposed to video and other types of calls)

Declension

Inflection of äänipuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative äänipuhelu äänipuhelut
genitive äänipuhelun äänipuhelujen
äänipuheluiden
äänipuheluitten
partitive äänipuhelua äänipuheluja
äänipuheluita
illative äänipuheluun äänipuheluihin
singular plural
nominative äänipuhelu äänipuhelut
accusative nom. äänipuhelu äänipuhelut
gen. äänipuhelun
genitive äänipuhelun äänipuhelujen
äänipuheluiden
äänipuheluitten
partitive äänipuhelua äänipuheluja
äänipuheluita
inessive äänipuhelussa äänipuheluissa
elative äänipuhelusta äänipuheluista
illative äänipuheluun äänipuheluihin
adessive äänipuhelulla äänipuheluilla
ablative äänipuhelulta äänipuheluilta
allative äänipuhelulle äänipuheluille
essive äänipuheluna äänipuheluina
translative äänipuheluksi äänipuheluiksi
abessive äänipuhelutta äänipuheluitta
instructive — äänipuheluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of äänipuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative äänipuheluni äänipuheluni
accusative nom. äänipuheluni äänipuheluni
gen. äänipuheluni
genitive äänipuheluni äänipuhelujeni
äänipuheluideni
äänipuheluitteni
partitive äänipuheluani äänipuhelujani
äänipuheluitani
inessive äänipuhelussani äänipuheluissani
elative äänipuhelustani äänipuheluistani
illative äänipuheluuni äänipuheluihini
adessive äänipuhelullani äänipuheluillani
ablative äänipuhelultani äänipuheluiltani
allative äänipuhelulleni äänipuheluilleni
essive äänipuhelunani äänipuheluinani
translative äänipuhelukseni äänipuheluikseni
abessive äänipuheluttani äänipuheluittani
instructive — —
comitative — äänipuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative äänipuhelusi äänipuhelusi
accusative nom. äänipuhelusi äänipuhelusi
gen. äänipuhelusi
genitive äänipuhelusi äänipuhelujesi
äänipuheluidesi
äänipuheluittesi
partitive äänipuheluasi äänipuhelujasi
äänipuheluitasi
inessive äänipuhelussasi äänipuheluissasi
elative äänipuhelustasi äänipuheluistasi
illative äänipuheluusi äänipuheluihisi
adessive äänipuhelullasi äänipuheluillasi
ablative äänipuhelultasi äänipuheluiltasi
allative äänipuhelullesi äänipuheluillesi
essive äänipuhelunasi äänipuheluinasi
translative äänipuheluksesi äänipuheluiksesi
abessive äänipuheluttasi äänipuheluittasi
instructive — —
comitative — äänipuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative äänipuhelumme äänipuhelumme
accusative nom. äänipuhelumme äänipuhelumme
gen. äänipuhelumme
genitive äänipuhelumme äänipuhelujemme
äänipuheluidemme
äänipuheluittemme
partitive äänipuheluamme äänipuhelujamme
äänipuheluitamme
inessive äänipuhelussamme äänipuheluissamme
elative äänipuhelustamme äänipuheluistamme
illative äänipuheluumme äänipuheluihimme
adessive äänipuhelullamme äänipuheluillamme
ablative äänipuhelultamme äänipuheluiltamme
allative äänipuhelullemme äänipuheluillemme
essive äänipuhelunamme äänipuheluinamme
translative äänipuheluksemme äänipuheluiksemme
abessive äänipuheluttamme äänipuheluittamme
instructive — —
comitative — äänipuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative äänipuhelunne äänipuhelunne
accusative nom. äänipuhelunne äänipuhelunne
gen. äänipuhelunne
genitive äänipuhelunne äänipuhelujenne
äänipuheluidenne
äänipuheluittenne
partitive äänipuheluanne äänipuhelujanne
äänipuheluitanne
inessive äänipuhelussanne äänipuheluissanne
elative äänipuhelustanne äänipuheluistanne
illative äänipuheluunne äänipuheluihinne
adessive äänipuhelullanne äänipuheluillanne
ablative äänipuhelultanne äänipuheluiltanne
allative äänipuhelullenne äänipuheluillenne
essive äänipuhelunanne äänipuheluinanne
translative äänipuheluksenne äänipuheluiksenne
abessive äänipuheluttanne äänipuheluittanne
instructive — —
comitative — äänipuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative äänipuhelunsa äänipuhelunsa
accusative nom. äänipuhelunsa äänipuhelunsa
gen. äänipuhelunsa
genitive äänipuhelunsa äänipuhelujensa
äänipuheluidensa
äänipuheluittensa
partitive äänipuheluaan
äänipuheluansa 		äänipuhelujaan
äänipuheluitaan
äänipuhelujansa
äänipuheluitansa
inessive äänipuhelussaan
äänipuhelussansa 		äänipuheluissaan
äänipuheluissansa
elative äänipuhelustaan
äänipuhelustansa 		äänipuheluistaan
äänipuheluistansa
illative äänipuheluunsa äänipuheluihinsa
adessive äänipuhelullaan
äänipuhelullansa 		äänipuheluillaan
äänipuheluillansa
ablative äänipuhelultaan
äänipuhelultansa 		äänipuheluiltaan
äänipuheluiltansa
allative äänipuhelulleen
äänipuhelullensa 		äänipuheluilleen
äänipuheluillensa
essive äänipuhelunaan
äänipuhelunansa 		äänipuheluinaan
äänipuheluinansa
translative äänipuhelukseen
äänipuheluksensa 		äänipuheluikseen
äänipuheluiksensa
abessive äänipuheluttaan
äänipuheluttansa 		äänipuheluittaan
äänipuheluittansa
instructive — —
comitative — äänipuheluineen
äänipuheluinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.