äänitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈæːnitin/, [ˈæːnit̪in]
  • Rhymes: -æːnitin
  • Syllabification(key): ää‧ni‧tin
  • Hyphenation(key): ää‧ni‧tin

Etymology 1

äänittää +‎ -in

Noun

äänitin

  1. (audio) recorder (device that records audio)
Declension
Inflection of äänitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative äänitin äänittimet
genitive äänittimen äänittimien
äänitinten
partitive äänitintä äänittimiä
illative äänittimeen äänittimiin
singular plural
nominative äänitin äänittimet
accusative nom. äänitin äänittimet
gen. äänittimen
genitive äänittimen äänittimien
äänitinten
partitive äänitintä äänittimiä
inessive äänittimessä äänittimissä
elative äänittimestä äänittimistä
illative äänittimeen äänittimiin
adessive äänittimellä äänittimillä
ablative äänittimeltä äänittimiltä
allative äänittimelle äänittimille
essive äänittimenä äänittiminä
translative äänittimeksi äänittimiksi
abessive äänittimettä äänittimittä
instructive — äänittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of äänitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative äänittimeni äänittimeni
accusative nom. äänittimeni äänittimeni
gen. äänittimeni
genitive äänittimeni äänittimieni
äänitinteni
partitive äänitintäni äänittimiäni
inessive äänittimessäni äänittimissäni
elative äänittimestäni äänittimistäni
illative äänittimeeni äänittimiini
adessive äänittimelläni äänittimilläni
ablative äänittimeltäni äänittimiltäni
allative äänittimelleni äänittimilleni
essive äänittimenäni äänittiminäni
translative äänittimekseni äänittimikseni
abessive äänittimettäni äänittimittäni
instructive — —
comitative — äänittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative äänittimesi äänittimesi
accusative nom. äänittimesi äänittimesi
gen. äänittimesi
genitive äänittimesi äänittimiesi
äänitintesi
partitive äänitintäsi äänittimiäsi
inessive äänittimessäsi äänittimissäsi
elative äänittimestäsi äänittimistäsi
illative äänittimeesi äänittimiisi
adessive äänittimelläsi äänittimilläsi
ablative äänittimeltäsi äänittimiltäsi
allative äänittimellesi äänittimillesi
essive äänittimenäsi äänittiminäsi
translative äänittimeksesi äänittimiksesi
abessive äänittimettäsi äänittimittäsi
instructive — —
comitative — äänittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative äänittimemme äänittimemme
accusative nom. äänittimemme äänittimemme
gen. äänittimemme
genitive äänittimemme äänittimiemme
äänitintemme
partitive äänitintämme äänittimiämme
inessive äänittimessämme äänittimissämme
elative äänittimestämme äänittimistämme
illative äänittimeemme äänittimiimme
adessive äänittimellämme äänittimillämme
ablative äänittimeltämme äänittimiltämme
allative äänittimellemme äänittimillemme
essive äänittimenämme äänittiminämme
translative äänittimeksemme äänittimiksemme
abessive äänittimettämme äänittimittämme
instructive — —
comitative — äänittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative äänittimenne äänittimenne
accusative nom. äänittimenne äänittimenne
gen. äänittimenne
genitive äänittimenne äänittimienne
äänitintenne
partitive äänitintänne äänittimiänne
inessive äänittimessänne äänittimissänne
elative äänittimestänne äänittimistänne
illative äänittimeenne äänittimiinne
adessive äänittimellänne äänittimillänne
ablative äänittimeltänne äänittimiltänne
allative äänittimellenne äänittimillenne
essive äänittimenänne äänittiminänne
translative äänittimeksenne äänittimiksenne
abessive äänittimettänne äänittimittänne
instructive — —
comitative — äänittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative äänittimensä äänittimensä
accusative nom. äänittimensä äänittimensä
gen. äänittimensä
genitive äänittimensä äänittimiensä
äänitintensä
partitive äänitintään
äänitintänsä 		äänittimiään
äänittimiänsä
inessive äänittimessään
äänittimessänsä 		äänittimissään
äänittimissänsä
elative äänittimestään
äänittimestänsä 		äänittimistään
äänittimistänsä
illative äänittimeensä äänittimiinsä
adessive äänittimellään
äänittimellänsä 		äänittimillään
äänittimillänsä
ablative äänittimeltään
äänittimeltänsä 		äänittimiltään
äänittimiltänsä
allative äänittimelleen
äänittimellensä 		äänittimilleen
äänittimillensä
essive äänittimenään
äänittimenänsä 		äänittiminään
äänittiminänsä
translative äänittimekseen
äänittimeksensä 		äänittimikseen
äänittimiksensä
abessive äänittimettään
äänittimettänsä 		äänittimittään
äänittimittänsä
instructive — —
comitative — äänittimineen
äänittiminensä

Etymology 2

Verb

äänitin

  1. first-person singular past indicative of äänittää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.