ärtynyt

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈærtynyt/, [ˈært̪ynyt̪]
  • Rhymes: -ærtynyt
  • Syllabification(key): är‧ty‧nyt
  • Hyphenation(key): är‧ty‧nyt

Adjective

ärtynyt

  1. irritated, annoyed, cross

Declension

Inflection of ärtynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative ärtynyt ärtyneet
genitive ärtyneen ärtyneiden
ärtyneitten
partitive ärtynyttä ärtyneitä
illative ärtyneeseen ärtyneisiin
ärtyneihin
singular plural
nominative ärtynyt ärtyneet
accusative nom. ärtynyt ärtyneet
gen. ärtyneen
genitive ärtyneen ärtyneiden
ärtyneitten
partitive ärtynyttä ärtyneitä
inessive ärtyneessä ärtyneissä
elative ärtyneestä ärtyneistä
illative ärtyneeseen ärtyneisiin
ärtyneihin
adessive ärtyneellä ärtyneillä
ablative ärtyneeltä ärtyneiltä
allative ärtyneelle ärtyneille
essive ärtyneenä ärtyneinä
translative ärtyneeksi ärtyneiksi
abessive ärtyneettä ärtyneittä
instructive — ärtynein
comitative — ärtyneine
Possessive forms of ärtynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ärtyneeni ärtyneeni
accusative nom. ärtyneeni ärtyneeni
gen. ärtyneeni
genitive ärtyneeni ärtyneideni
ärtyneitteni
partitive ärtynyttäni ärtyneitäni
inessive ärtyneessäni ärtyneissäni
elative ärtyneestäni ärtyneistäni
illative ärtyneeseeni ärtyneisiini
ärtyneihini
adessive ärtyneelläni ärtyneilläni
ablative ärtyneeltäni ärtyneiltäni
allative ärtyneelleni ärtyneilleni
essive ärtyneenäni ärtyneinäni
translative ärtyneekseni ärtyneikseni
abessive ärtyneettäni ärtyneittäni
instructive — —
comitative — ärtyneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ärtyneesi ärtyneesi
accusative nom. ärtyneesi ärtyneesi
gen. ärtyneesi
genitive ärtyneesi ärtyneidesi
ärtyneittesi
partitive ärtynyttäsi ärtyneitäsi
inessive ärtyneessäsi ärtyneissäsi
elative ärtyneestäsi ärtyneistäsi
illative ärtyneeseesi ärtyneisiisi
ärtyneihisi
adessive ärtyneelläsi ärtyneilläsi
ablative ärtyneeltäsi ärtyneiltäsi
allative ärtyneellesi ärtyneillesi
essive ärtyneenäsi ärtyneinäsi
translative ärtyneeksesi ärtyneiksesi
abessive ärtyneettäsi ärtyneittäsi
instructive — —
comitative — ärtyneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ärtyneemme ärtyneemme
accusative nom. ärtyneemme ärtyneemme
gen. ärtyneemme
genitive ärtyneemme ärtyneidemme
ärtyneittemme
partitive ärtynyttämme ärtyneitämme
inessive ärtyneessämme ärtyneissämme
elative ärtyneestämme ärtyneistämme
illative ärtyneeseemme ärtyneisiimme
ärtyneihimme
adessive ärtyneellämme ärtyneillämme
ablative ärtyneeltämme ärtyneiltämme
allative ärtyneellemme ärtyneillemme
essive ärtyneenämme ärtyneinämme
translative ärtyneeksemme ärtyneiksemme
abessive ärtyneettämme ärtyneittämme
instructive — —
comitative — ärtyneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ärtyneenne ärtyneenne
accusative nom. ärtyneenne ärtyneenne
gen. ärtyneenne
genitive ärtyneenne ärtyneidenne
ärtyneittenne
partitive ärtynyttänne ärtyneitänne
inessive ärtyneessänne ärtyneissänne
elative ärtyneestänne ärtyneistänne
illative ärtyneeseenne ärtyneisiinne
ärtyneihinne
adessive ärtyneellänne ärtyneillänne
ablative ärtyneeltänne ärtyneiltänne
allative ärtyneellenne ärtyneillenne
essive ärtyneenänne ärtyneinänne
translative ärtyneeksenne ärtyneiksenne
abessive ärtyneettänne ärtyneittänne
instructive — —
comitative — ärtyneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ärtyneensä ärtyneensä
accusative nom. ärtyneensä ärtyneensä
gen. ärtyneensä
genitive ärtyneensä ärtyneidensä
ärtyneittensä
partitive ärtynyttään
ärtynyttänsä 		ärtyneitään
ärtyneitänsä
inessive ärtyneessään
ärtyneessänsä 		ärtyneissään
ärtyneissänsä
elative ärtyneestään
ärtyneestänsä 		ärtyneistään
ärtyneistänsä
illative ärtyneeseensä ärtyneisiinsä
ärtyneihinsä
adessive ärtyneellään
ärtyneellänsä 		ärtyneillään
ärtyneillänsä
ablative ärtyneeltään
ärtyneeltänsä 		ärtyneiltään
ärtyneiltänsä
allative ärtyneelleen
ärtyneellensä 		ärtyneilleen
ärtyneillensä
essive ärtyneenään
ärtyneenänsä 		ärtyneinään
ärtyneinänsä
translative ärtyneekseen
ärtyneeksensä 		ärtyneikseen
ärtyneiksensä
abessive ärtyneettään
ärtyneettänsä 		ärtyneittään
ärtyneittänsä
instructive — —
comitative — ärtyneineen
ärtyneinensä

Derived terms

Verb

ärtynyt

  1. past indicative connegative of ärtyä

Participle

ärtynyt

  1. past active participle of ärtyä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.