šotkata

Ingrian

Etymology

From šotka (“brush”) +‎ -ta.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʃotkɑtɑ/, [ˈʃo̞tkət]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʃotkɑtɑ/, [ˈʃo̞tkɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -otkɑt, -otkɑtɑ
  • Hyphenation: šot‧ka‧ta

Verb

šotkata

  1. (transitive) to brush

Conjugation

Conjugation of šotkata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular šotkaan en šotkaa 1st singular oon šotkant, oon šotkannut en oo šotkant, en oo šotkannut
2nd singular šotkaat et šotkaa 2nd singular oot šotkant, oot šotkannut et oo šotkant, et oo šotkannut
3rd singular šotkajaa ei šotkaa 3rd singular ono šotkant, ono šotkannut ei oo šotkant, ei oo šotkannut
1st plural šotkaamma emmä šotkaa 1st plural oomma šotkanneet emmä oo šotkanneet
2nd plural šotkaatta että šotkaa 2nd plural ootta šotkanneet että oo šotkanneet
3rd plural šotkajaat1), šotkaavat2), šotkataa evät šotkaa, ei šotkata 3rd plural ovat šotkanneet evät oo šotkanneet, ei oo šotkattu
impersonal šotkataa ei šotkata impersonal ono šotkattu ei oo šotkattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular šotkaisin en šotkant, en šotkannut 1st singular olin šotkant, olin šotkannut en olt šotkant, en olt šotkannut
2nd singular šotkaisit, šotkaist1) et šotkant, et šotkannut 2nd singular olit šotkant, olit šotkannut et olt šotkant, et olt šotkannut
3rd singular šotkais ei šotkant, ei šotkannut 3rd singular oli šotkant, oli šotkannut ei olt šotkant, ei olt šotkannut
1st plural šotkaisimma emmä šotkanneet 1st plural olimma šotkanneet emmä olleet šotkanneet
2nd plural šotkaisitta että šotkanneet 2nd plural olitta šotkanneet että olleet šotkanneet
3rd plural šotkaisiit1), šotkaisivat2), šotkattii evät šotkanneet, ei šotkattu 3rd plural olivat šotkanneet evät olleet šotkanneet, ei olt šotkattu
impersonal šotkattii ei šotkattu impersonal oli šotkattu ei olt šotkattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular šotkajaisin en šotkajais 1st singular olisin šotkant, olisin šotkannut en olis šotkant, en olis šotkannut
2nd singular šotkajaisit, šotkajaist1) et šotkajais 2nd singular olisit šotkant, olisit šotkannut et olis šotkant, et olis šotkannut
3rd singular šotkajais ei šotkajais 3rd singular olis šotkant, olis šotkannut ei olis šotkant, ei olis šotkannut
1st plural šotkajaisimma emmä šotkajais 1st plural olisimma šotkanneet emmä olis šotkanneet
2nd plural šotkajaisitta että šotkajais 2nd plural olisitta šotkanneet että olis šotkanneet
3rd plural šotkajaisiit1), šotkajaisivat2), šotkattais evät šotkajais, ei šotkattais 3rd plural olisivat šotkanneet evät olis šotkanneet, ei olis šotkattu
impersonal šotkattais ei šotkattais impersonal olis šotkattu ei olis šotkattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular šotkaa elä šotkaa 2nd singular oo šotkant, oo šotkannut elä oo šotkant, elä oo šotkannut
3rd singular šotkatkoo elköö šotkatko 3rd singular olkoo šotkant, olkoo šotkannut elköö olko šotkant, elköö olko šotkannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural šotkatkaa elkää šotkatko 2nd plural olkaa šotkanneet elkää olko šotkanneet
3rd plural šotkatkoot elkööt šotkatko, elköö šotkattako 3rd plural olkoot šotkanneet elkööt olko šotkanneet, elköö olko šotkattu
impersonal šotkattakkoo elköö šotkattako impersonal olkoo šotkattu elköö olko šotkattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular šotkannen en šotkanne
2nd singular šotkannet et šotkanne
3rd singular šotkannoo ei šotkanne
1st plural šotkannemma emmä šotkanne
2nd plural šotkannetta että šotkanne
3rd plural šotkannoot evät šotkanne, ei šotkattane
impersonal šotkattannoo ei šotkattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st šotkata present šotkaava šotkattava
2nd inessive šotkatees past šotkant, šotkannut šotkattu
instructive šotkaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (šotkatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative šotkaamaa
inessive šotkaamaas
elative šotkaamast
abessive šotkaamata
4th nominative šotkaamiin
partitive šotkaamista, šotkaamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 541
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.