Reconstruction:Old Dutch/smitta
Old Dutch
Etymology
From Proto-West Germanic *smittā.
Noun
*smitta f
Inflection
Declension of *smitta (feminine ō/ōn-stem noun)
| case | singular | plural |
|---|---|---|
| nominative | *smitta | *smitta, *smitton |
| accusative | *smitta, *smitton | *smitta, *smitton |
| genitive | *smitton | *smittono |
| dative | *smitton | *smitton |