abolitus
Latin
Etymology
Perfect passive participle of aboleō.
Participle
abolitus (feminine abolita, neuter abolitum); first/second-declension participle
Declension
First/second-declension adjective.
| singular | plural | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| masculine | feminine | neuter | masculine | feminine | neuter | ||
| nominative | abolitus | abolita | abolitum | abolitī | abolitae | abolita | |
| genitive | abolitī | abolitae | abolitī | abolitōrum | abolitārum | abolitōrum | |
| dative | abolitō | abolitae | abolitō | abolitīs | |||
| accusative | abolitum | abolitam | abolitum | abolitōs | abolitās | abolita | |
| ablative | abolitō | abolitā | abolitō | abolitīs | |||
| vocative | abolite | abolita | abolitum | abolitī | abolitae | abolita | |