ahdistaminen

Finnish

Etymology

ahdistaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑhdistɑminen/, [ˈɑ̝xdis̠ˌtɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): ah‧dis‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ah‧dis‧ta‧mi‧nen

Noun

ahdistaminen

  1. verbal noun of ahdistaa
    1. distressing, bothering
    2. pressuring, pushing
    3. harassing, pestering

Declension

Inflection of ahdistaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ahdistaminen ahdistamiset
genitive ahdistamisen ahdistamisten
ahdistamisien
partitive ahdistamista ahdistamisia
illative ahdistamiseen ahdistamisiin
singular plural
nominative ahdistaminen ahdistamiset
accusative nom. ahdistaminen ahdistamiset
gen. ahdistamisen
genitive ahdistamisen ahdistamisten
ahdistamisien
partitive ahdistamista ahdistamisia
inessive ahdistamisessa ahdistamisissa
elative ahdistamisesta ahdistamisista
illative ahdistamiseen ahdistamisiin
adessive ahdistamisella ahdistamisilla
ablative ahdistamiselta ahdistamisilta
allative ahdistamiselle ahdistamisille
essive ahdistamisena ahdistamisina
translative ahdistamiseksi ahdistamisiksi
abessive ahdistamisetta ahdistamisitta
instructive — ahdistamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ahdistaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistamiseni ahdistamiseni
accusative nom. ahdistamiseni ahdistamiseni
gen. ahdistamiseni
genitive ahdistamiseni ahdistamisteni
ahdistamisieni
partitive ahdistamistani ahdistamisiani
inessive ahdistamisessani ahdistamisissani
elative ahdistamisestani ahdistamisistani
illative ahdistamiseeni ahdistamisiini
adessive ahdistamisellani ahdistamisillani
ablative ahdistamiseltani ahdistamisiltani
allative ahdistamiselleni ahdistamisilleni
essive ahdistamisenani ahdistamisinani
translative ahdistamisekseni ahdistamisikseni
abessive ahdistamisettani ahdistamisittani
instructive — —
comitative — ahdistamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistamisesi ahdistamisesi
accusative nom. ahdistamisesi ahdistamisesi
gen. ahdistamisesi
genitive ahdistamisesi ahdistamistesi
ahdistamisiesi
partitive ahdistamistasi ahdistamisiasi
inessive ahdistamisessasi ahdistamisissasi
elative ahdistamisestasi ahdistamisistasi
illative ahdistamiseesi ahdistamisiisi
adessive ahdistamisellasi ahdistamisillasi
ablative ahdistamiseltasi ahdistamisiltasi
allative ahdistamisellesi ahdistamisillesi
essive ahdistamisenasi ahdistamisinasi
translative ahdistamiseksesi ahdistamisiksesi
abessive ahdistamisettasi ahdistamisittasi
instructive — —
comitative — ahdistamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistamisemme ahdistamisemme
accusative nom. ahdistamisemme ahdistamisemme
gen. ahdistamisemme
genitive ahdistamisemme ahdistamistemme
ahdistamisiemme
partitive ahdistamistamme ahdistamisiamme
inessive ahdistamisessamme ahdistamisissamme
elative ahdistamisestamme ahdistamisistamme
illative ahdistamiseemme ahdistamisiimme
adessive ahdistamisellamme ahdistamisillamme
ablative ahdistamiseltamme ahdistamisiltamme
allative ahdistamisellemme ahdistamisillemme
essive ahdistamisenamme ahdistamisinamme
translative ahdistamiseksemme ahdistamisiksemme
abessive ahdistamisettamme ahdistamisittamme
instructive — —
comitative — ahdistamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistamisenne ahdistamisenne
accusative nom. ahdistamisenne ahdistamisenne
gen. ahdistamisenne
genitive ahdistamisenne ahdistamistenne
ahdistamisienne
partitive ahdistamistanne ahdistamisianne
inessive ahdistamisessanne ahdistamisissanne
elative ahdistamisestanne ahdistamisistanne
illative ahdistamiseenne ahdistamisiinne
adessive ahdistamisellanne ahdistamisillanne
ablative ahdistamiseltanne ahdistamisiltanne
allative ahdistamisellenne ahdistamisillenne
essive ahdistamisenanne ahdistamisinanne
translative ahdistamiseksenne ahdistamisiksenne
abessive ahdistamisettanne ahdistamisittanne
instructive — —
comitative — ahdistamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ahdistamisensa ahdistamisensa
accusative nom. ahdistamisensa ahdistamisensa
gen. ahdistamisensa
genitive ahdistamisensa ahdistamistensa
ahdistamisiensa
partitive ahdistamistaan
ahdistamistansa 		ahdistamisiaan
ahdistamisiansa
inessive ahdistamisessaan
ahdistamisessansa 		ahdistamisissaan
ahdistamisissansa
elative ahdistamisestaan
ahdistamisestansa 		ahdistamisistaan
ahdistamisistansa
illative ahdistamiseensa ahdistamisiinsa
adessive ahdistamisellaan
ahdistamisellansa 		ahdistamisillaan
ahdistamisillansa
ablative ahdistamiseltaan
ahdistamiseltansa 		ahdistamisiltaan
ahdistamisiltansa
allative ahdistamiselleen
ahdistamisellensa 		ahdistamisilleen
ahdistamisillensa
essive ahdistamisenaan
ahdistamisenansa 		ahdistamisinaan
ahdistamisinansa
translative ahdistamisekseen
ahdistamiseksensa 		ahdistamisikseen
ahdistamisiksensa
abessive ahdistamisettaan
ahdistamisettansa 		ahdistamisittaan
ahdistamisittansa
instructive — —
comitative — ahdistamisineen
ahdistamisinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.