ahdistuminen

Finnish

Etymology

ahdistua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑhdistuminen/, [ˈɑ̝xdis̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ah‧dis‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ah‧dis‧tu‧mi‧nen

Noun

ahdistuminen

  1. verbal noun of ahdistua
    1. becoming anxious or nervous

Declension

Inflection of ahdistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ahdistuminen ahdistumiset
genitive ahdistumisen ahdistumisten
ahdistumisien
partitive ahdistumista ahdistumisia
illative ahdistumiseen ahdistumisiin
singular plural
nominative ahdistuminen ahdistumiset
accusative nom. ahdistuminen ahdistumiset
gen. ahdistumisen
genitive ahdistumisen ahdistumisten
ahdistumisien
partitive ahdistumista ahdistumisia
inessive ahdistumisessa ahdistumisissa
elative ahdistumisesta ahdistumisista
illative ahdistumiseen ahdistumisiin
adessive ahdistumisella ahdistumisilla
ablative ahdistumiselta ahdistumisilta
allative ahdistumiselle ahdistumisille
essive ahdistumisena ahdistumisina
translative ahdistumiseksi ahdistumisiksi
abessive ahdistumisetta ahdistumisitta
instructive — ahdistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ahdistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistumiseni ahdistumiseni
accusative nom. ahdistumiseni ahdistumiseni
gen. ahdistumiseni
genitive ahdistumiseni ahdistumisteni
ahdistumisieni
partitive ahdistumistani ahdistumisiani
inessive ahdistumisessani ahdistumisissani
elative ahdistumisestani ahdistumisistani
illative ahdistumiseeni ahdistumisiini
adessive ahdistumisellani ahdistumisillani
ablative ahdistumiseltani ahdistumisiltani
allative ahdistumiselleni ahdistumisilleni
essive ahdistumisenani ahdistumisinani
translative ahdistumisekseni ahdistumisikseni
abessive ahdistumisettani ahdistumisittani
instructive — —
comitative — ahdistumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ahdistumisesi ahdistumisesi
accusative nom. ahdistumisesi ahdistumisesi
gen. ahdistumisesi
genitive ahdistumisesi ahdistumistesi
ahdistumisiesi
partitive ahdistumistasi ahdistumisiasi
inessive ahdistumisessasi ahdistumisissasi
elative ahdistumisestasi ahdistumisistasi
illative ahdistumiseesi ahdistumisiisi
adessive ahdistumisellasi ahdistumisillasi
ablative ahdistumiseltasi ahdistumisiltasi
allative ahdistumisellesi ahdistumisillesi
essive ahdistumisenasi ahdistumisinasi
translative ahdistumiseksesi ahdistumisiksesi
abessive ahdistumisettasi ahdistumisittasi
instructive — —
comitative — ahdistumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistumisemme ahdistumisemme
accusative nom. ahdistumisemme ahdistumisemme
gen. ahdistumisemme
genitive ahdistumisemme ahdistumistemme
ahdistumisiemme
partitive ahdistumistamme ahdistumisiamme
inessive ahdistumisessamme ahdistumisissamme
elative ahdistumisestamme ahdistumisistamme
illative ahdistumiseemme ahdistumisiimme
adessive ahdistumisellamme ahdistumisillamme
ablative ahdistumiseltamme ahdistumisiltamme
allative ahdistumisellemme ahdistumisillemme
essive ahdistumisenamme ahdistumisinamme
translative ahdistumiseksemme ahdistumisiksemme
abessive ahdistumisettamme ahdistumisittamme
instructive — —
comitative — ahdistumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ahdistumisenne ahdistumisenne
accusative nom. ahdistumisenne ahdistumisenne
gen. ahdistumisenne
genitive ahdistumisenne ahdistumistenne
ahdistumisienne
partitive ahdistumistanne ahdistumisianne
inessive ahdistumisessanne ahdistumisissanne
elative ahdistumisestanne ahdistumisistanne
illative ahdistumiseenne ahdistumisiinne
adessive ahdistumisellanne ahdistumisillanne
ablative ahdistumiseltanne ahdistumisiltanne
allative ahdistumisellenne ahdistumisillenne
essive ahdistumisenanne ahdistumisinanne
translative ahdistumiseksenne ahdistumisiksenne
abessive ahdistumisettanne ahdistumisittanne
instructive — —
comitative — ahdistumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ahdistumisensa ahdistumisensa
accusative nom. ahdistumisensa ahdistumisensa
gen. ahdistumisensa
genitive ahdistumisensa ahdistumistensa
ahdistumisiensa
partitive ahdistumistaan
ahdistumistansa 		ahdistumisiaan
ahdistumisiansa
inessive ahdistumisessaan
ahdistumisessansa 		ahdistumisissaan
ahdistumisissansa
elative ahdistumisestaan
ahdistumisestansa 		ahdistumisistaan
ahdistumisistansa
illative ahdistumiseensa ahdistumisiinsa
adessive ahdistumisellaan
ahdistumisellansa 		ahdistumisillaan
ahdistumisillansa
ablative ahdistumiseltaan
ahdistumiseltansa 		ahdistumisiltaan
ahdistumisiltansa
allative ahdistumiselleen
ahdistumisellensa 		ahdistumisilleen
ahdistumisillensa
essive ahdistumisenaan
ahdistumisenansa 		ahdistumisinaan
ahdistumisinansa
translative ahdistumisekseen
ahdistumiseksensa 		ahdistumisikseen
ahdistumisiksensa
abessive ahdistumisettaan
ahdistumisettansa 		ahdistumisittaan
ahdistumisittansa
instructive — —
comitative — ahdistumisineen
ahdistumisinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.