aiheellistunut

Finnish

Verb

aiheellistunut

  1. past indicative connegative of aiheellistua

Participle

aiheellistunut

  1. past active participle of aiheellistua

Declension

Inflection of aiheellistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative aiheellistunut aiheellistuneet
genitive aiheellistuneen aiheellistuneiden
aiheellistuneitten
partitive aiheellistunutta aiheellistuneita
illative aiheellistuneeseen aiheellistuneisiin
aiheellistuneihin
singular plural
nominative aiheellistunut aiheellistuneet
accusative nom. aiheellistunut aiheellistuneet
gen. aiheellistuneen
genitive aiheellistuneen aiheellistuneiden
aiheellistuneitten
partitive aiheellistunutta aiheellistuneita
inessive aiheellistuneessa aiheellistuneissa
elative aiheellistuneesta aiheellistuneista
illative aiheellistuneeseen aiheellistuneisiin
aiheellistuneihin
adessive aiheellistuneella aiheellistuneilla
ablative aiheellistuneelta aiheellistuneilta
allative aiheellistuneelle aiheellistuneille
essive aiheellistuneena aiheellistuneina
translative aiheellistuneeksi aiheellistuneiksi
abessive aiheellistuneetta aiheellistuneitta
instructive — aiheellistunein
comitative — aiheellistuneine
Possessive forms of aiheellistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aiheellistuneeni aiheellistuneeni
accusative nom. aiheellistuneeni aiheellistuneeni
gen. aiheellistuneeni
genitive aiheellistuneeni aiheellistuneideni
aiheellistuneitteni
partitive aiheellistunuttani aiheellistuneitani
inessive aiheellistuneessani aiheellistuneissani
elative aiheellistuneestani aiheellistuneistani
illative aiheellistuneeseeni aiheellistuneisiini
aiheellistuneihini
adessive aiheellistuneellani aiheellistuneillani
ablative aiheellistuneeltani aiheellistuneiltani
allative aiheellistuneelleni aiheellistuneilleni
essive aiheellistuneenani aiheellistuneinani
translative aiheellistuneekseni aiheellistuneikseni
abessive aiheellistuneettani aiheellistuneittani
instructive — —
comitative — aiheellistuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aiheellistuneesi aiheellistuneesi
accusative nom. aiheellistuneesi aiheellistuneesi
gen. aiheellistuneesi
genitive aiheellistuneesi aiheellistuneidesi
aiheellistuneittesi
partitive aiheellistunuttasi aiheellistuneitasi
inessive aiheellistuneessasi aiheellistuneissasi
elative aiheellistuneestasi aiheellistuneistasi
illative aiheellistuneeseesi aiheellistuneisiisi
aiheellistuneihisi
adessive aiheellistuneellasi aiheellistuneillasi
ablative aiheellistuneeltasi aiheellistuneiltasi
allative aiheellistuneellesi aiheellistuneillesi
essive aiheellistuneenasi aiheellistuneinasi
translative aiheellistuneeksesi aiheellistuneiksesi
abessive aiheellistuneettasi aiheellistuneittasi
instructive — —
comitative — aiheellistuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aiheellistuneemme aiheellistuneemme
accusative nom. aiheellistuneemme aiheellistuneemme
gen. aiheellistuneemme
genitive aiheellistuneemme aiheellistuneidemme
aiheellistuneittemme
partitive aiheellistunuttamme aiheellistuneitamme
inessive aiheellistuneessamme aiheellistuneissamme
elative aiheellistuneestamme aiheellistuneistamme
illative aiheellistuneeseemme aiheellistuneisiimme
aiheellistuneihimme
adessive aiheellistuneellamme aiheellistuneillamme
ablative aiheellistuneeltamme aiheellistuneiltamme
allative aiheellistuneellemme aiheellistuneillemme
essive aiheellistuneenamme aiheellistuneinamme
translative aiheellistuneeksemme aiheellistuneiksemme
abessive aiheellistuneettamme aiheellistuneittamme
instructive — —
comitative — aiheellistuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aiheellistuneenne aiheellistuneenne
accusative nom. aiheellistuneenne aiheellistuneenne
gen. aiheellistuneenne
genitive aiheellistuneenne aiheellistuneidenne
aiheellistuneittenne
partitive aiheellistunuttanne aiheellistuneitanne
inessive aiheellistuneessanne aiheellistuneissanne
elative aiheellistuneestanne aiheellistuneistanne
illative aiheellistuneeseenne aiheellistuneisiinne
aiheellistuneihinne
adessive aiheellistuneellanne aiheellistuneillanne
ablative aiheellistuneeltanne aiheellistuneiltanne
allative aiheellistuneellenne aiheellistuneillenne
essive aiheellistuneenanne aiheellistuneinanne
translative aiheellistuneeksenne aiheellistuneiksenne
abessive aiheellistuneettanne aiheellistuneittanne
instructive — —
comitative — aiheellistuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aiheellistuneensa aiheellistuneensa
accusative nom. aiheellistuneensa aiheellistuneensa
gen. aiheellistuneensa
genitive aiheellistuneensa aiheellistuneidensa
aiheellistuneittensa
partitive aiheellistunuttaan
aiheellistunuttansa 		aiheellistuneitaan
aiheellistuneitansa
inessive aiheellistuneessaan
aiheellistuneessansa 		aiheellistuneissaan
aiheellistuneissansa
elative aiheellistuneestaan
aiheellistuneestansa 		aiheellistuneistaan
aiheellistuneistansa
illative aiheellistuneeseensa aiheellistuneisiinsa
aiheellistuneihinsa
adessive aiheellistuneellaan
aiheellistuneellansa 		aiheellistuneillaan
aiheellistuneillansa
ablative aiheellistuneeltaan
aiheellistuneeltansa 		aiheellistuneiltaan
aiheellistuneiltansa
allative aiheellistuneelleen
aiheellistuneellensa 		aiheellistuneilleen
aiheellistuneillensa
essive aiheellistuneenaan
aiheellistuneenansa 		aiheellistuneinaan
aiheellistuneinansa
translative aiheellistuneekseen
aiheellistuneeksensa 		aiheellistuneikseen
aiheellistuneiksensa
abessive aiheellistuneettaan
aiheellistuneettansa 		aiheellistuneittaan
aiheellistuneittansa
instructive — —
comitative — aiheellistuneineen
aiheellistuneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.