aiheellistuttava

Finnish

Participle

aiheellistuttava

  1. present passive participle of aiheellistua

Declension

Inflection of aiheellistuttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative aiheellistuttava aiheellistuttavat
genitive aiheellistuttavan aiheellistuttavien
partitive aiheellistuttavaa aiheellistuttavia
illative aiheellistuttavaan aiheellistuttaviin
singular plural
nominative aiheellistuttava aiheellistuttavat
accusative nom. aiheellistuttava aiheellistuttavat
gen. aiheellistuttavan
genitive aiheellistuttavan aiheellistuttavien
aiheellistuttavain rare
partitive aiheellistuttavaa aiheellistuttavia
inessive aiheellistuttavassa aiheellistuttavissa
elative aiheellistuttavasta aiheellistuttavista
illative aiheellistuttavaan aiheellistuttaviin
adessive aiheellistuttavalla aiheellistuttavilla
ablative aiheellistuttavalta aiheellistuttavilta
allative aiheellistuttavalle aiheellistuttaville
essive aiheellistuttavana aiheellistuttavina
translative aiheellistuttavaksi aiheellistuttaviksi
abessive aiheellistuttavatta aiheellistuttavitta
instructive — aiheellistuttavin
comitative — aiheellistuttavine
Possessive forms of aiheellistuttava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aiheellistuttavani aiheellistuttavani
accusative nom. aiheellistuttavani aiheellistuttavani
gen. aiheellistuttavani
genitive aiheellistuttavani aiheellistuttavieni
aiheellistuttavaini rare
partitive aiheellistuttavaani aiheellistuttaviani
inessive aiheellistuttavassani aiheellistuttavissani
elative aiheellistuttavastani aiheellistuttavistani
illative aiheellistuttavaani aiheellistuttaviini
adessive aiheellistuttavallani aiheellistuttavillani
ablative aiheellistuttavaltani aiheellistuttaviltani
allative aiheellistuttavalleni aiheellistuttavilleni
essive aiheellistuttavanani aiheellistuttavinani
translative aiheellistuttavakseni aiheellistuttavikseni
abessive aiheellistuttavattani aiheellistuttavittani
instructive — —
comitative — aiheellistuttavineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aiheellistuttavasi aiheellistuttavasi
accusative nom. aiheellistuttavasi aiheellistuttavasi
gen. aiheellistuttavasi
genitive aiheellistuttavasi aiheellistuttaviesi
aiheellistuttavaisi rare
partitive aiheellistuttavaasi aiheellistuttaviasi
inessive aiheellistuttavassasi aiheellistuttavissasi
elative aiheellistuttavastasi aiheellistuttavistasi
illative aiheellistuttavaasi aiheellistuttaviisi
adessive aiheellistuttavallasi aiheellistuttavillasi
ablative aiheellistuttavaltasi aiheellistuttaviltasi
allative aiheellistuttavallesi aiheellistuttavillesi
essive aiheellistuttavanasi aiheellistuttavinasi
translative aiheellistuttavaksesi aiheellistuttaviksesi
abessive aiheellistuttavattasi aiheellistuttavittasi
instructive — —
comitative — aiheellistuttavinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aiheellistuttavamme aiheellistuttavamme
accusative nom. aiheellistuttavamme aiheellistuttavamme
gen. aiheellistuttavamme
genitive aiheellistuttavamme aiheellistuttaviemme
aiheellistuttavaimme rare
partitive aiheellistuttavaamme aiheellistuttaviamme
inessive aiheellistuttavassamme aiheellistuttavissamme
elative aiheellistuttavastamme aiheellistuttavistamme
illative aiheellistuttavaamme aiheellistuttaviimme
adessive aiheellistuttavallamme aiheellistuttavillamme
ablative aiheellistuttavaltamme aiheellistuttaviltamme
allative aiheellistuttavallemme aiheellistuttavillemme
essive aiheellistuttavanamme aiheellistuttavinamme
translative aiheellistuttavaksemme aiheellistuttaviksemme
abessive aiheellistuttavattamme aiheellistuttavittamme
instructive — —
comitative — aiheellistuttavinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aiheellistuttavanne aiheellistuttavanne
accusative nom. aiheellistuttavanne aiheellistuttavanne
gen. aiheellistuttavanne
genitive aiheellistuttavanne aiheellistuttavienne
aiheellistuttavainne rare
partitive aiheellistuttavaanne aiheellistuttavianne
inessive aiheellistuttavassanne aiheellistuttavissanne
elative aiheellistuttavastanne aiheellistuttavistanne
illative aiheellistuttavaanne aiheellistuttaviinne
adessive aiheellistuttavallanne aiheellistuttavillanne
ablative aiheellistuttavaltanne aiheellistuttaviltanne
allative aiheellistuttavallenne aiheellistuttavillenne
essive aiheellistuttavananne aiheellistuttavinanne
translative aiheellistuttavaksenne aiheellistuttaviksenne
abessive aiheellistuttavattanne aiheellistuttavittanne
instructive — —
comitative — aiheellistuttavinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aiheellistuttavansa aiheellistuttavansa
accusative nom. aiheellistuttavansa aiheellistuttavansa
gen. aiheellistuttavansa
genitive aiheellistuttavansa aiheellistuttaviensa
aiheellistuttavainsa rare
partitive aiheellistuttavaansa aiheellistuttaviaan
aiheellistuttaviansa
inessive aiheellistuttavassaan
aiheellistuttavassansa 		aiheellistuttavissaan
aiheellistuttavissansa
elative aiheellistuttavastaan
aiheellistuttavastansa 		aiheellistuttavistaan
aiheellistuttavistansa
illative aiheellistuttavaansa aiheellistuttaviinsa
adessive aiheellistuttavallaan
aiheellistuttavallansa 		aiheellistuttavillaan
aiheellistuttavillansa
ablative aiheellistuttavaltaan
aiheellistuttavaltansa 		aiheellistuttaviltaan
aiheellistuttaviltansa
allative aiheellistuttavalleen
aiheellistuttavallensa 		aiheellistuttavilleen
aiheellistuttavillensa
essive aiheellistuttavanaan
aiheellistuttavanansa 		aiheellistuttavinaan
aiheellistuttavinansa
translative aiheellistuttavakseen
aiheellistuttavaksensa 		aiheellistuttavikseen
aiheellistuttaviksensa
abessive aiheellistuttavattaan
aiheellistuttavattansa 		aiheellistuttavittaan
aiheellistuttavittansa
instructive — —
comitative — aiheellistuttavineen
aiheellistuttavinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.