aikaansaavin

Finnish

Adjective

aikaansaavin

  1. superlative degree of aikaansaava

Declension

Inflection of aikaansaavin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative aikaansaavin aikaansaavimmat
genitive aikaansaavimman aikaansaavimpien
aikaansaavinten
partitive aikaansaavinta aikaansaavimpia
illative aikaansaavimpaan aikaansaavimpiin
singular plural
nominative aikaansaavin aikaansaavimmat
accusative nom. aikaansaavin aikaansaavimmat
gen. aikaansaavimman
genitive aikaansaavimman aikaansaavimpien
aikaansaavinten
aikaansaavimpain rare
partitive aikaansaavinta aikaansaavimpia
inessive aikaansaavimmassa aikaansaavimmissa
elative aikaansaavimmasta aikaansaavimmista
illative aikaansaavimpaan aikaansaavimpiin
adessive aikaansaavimmalla aikaansaavimmilla
ablative aikaansaavimmalta aikaansaavimmilta
allative aikaansaavimmalle aikaansaavimmille
essive aikaansaavimpana aikaansaavimpina
translative aikaansaavimmaksi aikaansaavimmiksi
abessive aikaansaavimmatta aikaansaavimmitta
instructive — aikaansaavimmin
comitative — aikaansaavimpine
Possessive forms of aikaansaavin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikaansaavimpani aikaansaavimpani
accusative nom. aikaansaavimpani aikaansaavimpani
gen. aikaansaavimpani
genitive aikaansaavimpani aikaansaavimpieni
aikaansaavinteni
aikaansaavimpaini rare
partitive aikaansaavintani aikaansaavimpiani
inessive aikaansaavimmassani aikaansaavimmissani
elative aikaansaavimmastani aikaansaavimmistani
illative aikaansaavimpaani aikaansaavimpiini
adessive aikaansaavimmallani aikaansaavimmillani
ablative aikaansaavimmaltani aikaansaavimmiltani
allative aikaansaavimmalleni aikaansaavimmilleni
essive aikaansaavimpanani aikaansaavimpinani
translative aikaansaavimmakseni aikaansaavimmikseni
abessive aikaansaavimmattani aikaansaavimmittani
instructive — —
comitative — aikaansaavimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikaansaavimpasi aikaansaavimpasi
accusative nom. aikaansaavimpasi aikaansaavimpasi
gen. aikaansaavimpasi
genitive aikaansaavimpasi aikaansaavimpiesi
aikaansaavintesi
aikaansaavimpaisi rare
partitive aikaansaavintasi aikaansaavimpiasi
inessive aikaansaavimmassasi aikaansaavimmissasi
elative aikaansaavimmastasi aikaansaavimmistasi
illative aikaansaavimpaasi aikaansaavimpiisi
adessive aikaansaavimmallasi aikaansaavimmillasi
ablative aikaansaavimmaltasi aikaansaavimmiltasi
allative aikaansaavimmallesi aikaansaavimmillesi
essive aikaansaavimpanasi aikaansaavimpinasi
translative aikaansaavimmaksesi aikaansaavimmiksesi
abessive aikaansaavimmattasi aikaansaavimmittasi
instructive — —
comitative — aikaansaavimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikaansaavimpamme aikaansaavimpamme
accusative nom. aikaansaavimpamme aikaansaavimpamme
gen. aikaansaavimpamme
genitive aikaansaavimpamme aikaansaavimpiemme
aikaansaavintemme
aikaansaavimpaimme rare
partitive aikaansaavintamme aikaansaavimpiamme
inessive aikaansaavimmassamme aikaansaavimmissamme
elative aikaansaavimmastamme aikaansaavimmistamme
illative aikaansaavimpaamme aikaansaavimpiimme
adessive aikaansaavimmallamme aikaansaavimmillamme
ablative aikaansaavimmaltamme aikaansaavimmiltamme
allative aikaansaavimmallemme aikaansaavimmillemme
essive aikaansaavimpanamme aikaansaavimpinamme
translative aikaansaavimmaksemme aikaansaavimmiksemme
abessive aikaansaavimmattamme aikaansaavimmittamme
instructive — —
comitative — aikaansaavimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikaansaavimpanne aikaansaavimpanne
accusative nom. aikaansaavimpanne aikaansaavimpanne
gen. aikaansaavimpanne
genitive aikaansaavimpanne aikaansaavimpienne
aikaansaavintenne
aikaansaavimpainne rare
partitive aikaansaavintanne aikaansaavimpianne
inessive aikaansaavimmassanne aikaansaavimmissanne
elative aikaansaavimmastanne aikaansaavimmistanne
illative aikaansaavimpaanne aikaansaavimpiinne
adessive aikaansaavimmallanne aikaansaavimmillanne
ablative aikaansaavimmaltanne aikaansaavimmiltanne
allative aikaansaavimmallenne aikaansaavimmillenne
essive aikaansaavimpananne aikaansaavimpinanne
translative aikaansaavimmaksenne aikaansaavimmiksenne
abessive aikaansaavimmattanne aikaansaavimmittanne
instructive — —
comitative — aikaansaavimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikaansaavimpansa aikaansaavimpansa
accusative nom. aikaansaavimpansa aikaansaavimpansa
gen. aikaansaavimpansa
genitive aikaansaavimpansa aikaansaavimpiensa
aikaansaavintensa
aikaansaavimpainsa rare
partitive aikaansaavintaan
aikaansaavintansa 		aikaansaavimpiaan
aikaansaavimpiansa
inessive aikaansaavimmassaan
aikaansaavimmassansa 		aikaansaavimmissaan
aikaansaavimmissansa
elative aikaansaavimmastaan
aikaansaavimmastansa 		aikaansaavimmistaan
aikaansaavimmistansa
illative aikaansaavimpaansa aikaansaavimpiinsa
adessive aikaansaavimmallaan
aikaansaavimmallansa 		aikaansaavimmillaan
aikaansaavimmillansa
ablative aikaansaavimmaltaan
aikaansaavimmaltansa 		aikaansaavimmiltaan
aikaansaavimmiltansa
allative aikaansaavimmalleen
aikaansaavimmallensa 		aikaansaavimmilleen
aikaansaavimmillensa
essive aikaansaavimpanaan
aikaansaavimpanansa 		aikaansaavimpinaan
aikaansaavimpinansa
translative aikaansaavimmakseen
aikaansaavimmaksensa 		aikaansaavimmikseen
aikaansaavimmiksensa
abessive aikaansaavimmattaan
aikaansaavimmattansa 		aikaansaavimmittaan
aikaansaavimmittansa
instructive — —
comitative — aikaansaavimpineen
aikaansaavimpinensa

Adjective

aikaansaavin

  1. instrumental plural of aikaansaava
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.