aikakatkaisu

Finnish

Etymology

aika +‎ katkaisu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑˌkɑtkɑi̯su/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌkɑ̝t̪kɑ̝i̯s̠u]
  • Rhymes: -ɑtkɑisu
  • Syllabification(key): ai‧ka‧kat‧kai‧su
  • Hyphenation(key): aika‧katkai‧su

Noun

aikakatkaisu

  1. (communication) timeout

Declension

Inflection of aikakatkaisu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative aikakatkaisu aikakatkaisut
genitive aikakatkaisun aikakatkaisujen
partitive aikakatkaisua aikakatkaisuja
illative aikakatkaisuun aikakatkaisuihin
singular plural
nominative aikakatkaisu aikakatkaisut
accusative nom. aikakatkaisu aikakatkaisut
gen. aikakatkaisun
genitive aikakatkaisun aikakatkaisujen
partitive aikakatkaisua aikakatkaisuja
inessive aikakatkaisussa aikakatkaisuissa
elative aikakatkaisusta aikakatkaisuista
illative aikakatkaisuun aikakatkaisuihin
adessive aikakatkaisulla aikakatkaisuilla
ablative aikakatkaisulta aikakatkaisuilta
allative aikakatkaisulle aikakatkaisuille
essive aikakatkaisuna aikakatkaisuina
translative aikakatkaisuksi aikakatkaisuiksi
abessive aikakatkaisutta aikakatkaisuitta
instructive — aikakatkaisuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aikakatkaisu (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikakatkaisuni aikakatkaisuni
accusative nom. aikakatkaisuni aikakatkaisuni
gen. aikakatkaisuni
genitive aikakatkaisuni aikakatkaisujeni
partitive aikakatkaisuani aikakatkaisujani
inessive aikakatkaisussani aikakatkaisuissani
elative aikakatkaisustani aikakatkaisuistani
illative aikakatkaisuuni aikakatkaisuihini
adessive aikakatkaisullani aikakatkaisuillani
ablative aikakatkaisultani aikakatkaisuiltani
allative aikakatkaisulleni aikakatkaisuilleni
essive aikakatkaisunani aikakatkaisuinani
translative aikakatkaisukseni aikakatkaisuikseni
abessive aikakatkaisuttani aikakatkaisuittani
instructive — —
comitative — aikakatkaisuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikakatkaisusi aikakatkaisusi
accusative nom. aikakatkaisusi aikakatkaisusi
gen. aikakatkaisusi
genitive aikakatkaisusi aikakatkaisujesi
partitive aikakatkaisuasi aikakatkaisujasi
inessive aikakatkaisussasi aikakatkaisuissasi
elative aikakatkaisustasi aikakatkaisuistasi
illative aikakatkaisuusi aikakatkaisuihisi
adessive aikakatkaisullasi aikakatkaisuillasi
ablative aikakatkaisultasi aikakatkaisuiltasi
allative aikakatkaisullesi aikakatkaisuillesi
essive aikakatkaisunasi aikakatkaisuinasi
translative aikakatkaisuksesi aikakatkaisuiksesi
abessive aikakatkaisuttasi aikakatkaisuittasi
instructive — —
comitative — aikakatkaisuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikakatkaisumme aikakatkaisumme
accusative nom. aikakatkaisumme aikakatkaisumme
gen. aikakatkaisumme
genitive aikakatkaisumme aikakatkaisujemme
partitive aikakatkaisuamme aikakatkaisujamme
inessive aikakatkaisussamme aikakatkaisuissamme
elative aikakatkaisustamme aikakatkaisuistamme
illative aikakatkaisuumme aikakatkaisuihimme
adessive aikakatkaisullamme aikakatkaisuillamme
ablative aikakatkaisultamme aikakatkaisuiltamme
allative aikakatkaisullemme aikakatkaisuillemme
essive aikakatkaisunamme aikakatkaisuinamme
translative aikakatkaisuksemme aikakatkaisuiksemme
abessive aikakatkaisuttamme aikakatkaisuittamme
instructive — —
comitative — aikakatkaisuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikakatkaisunne aikakatkaisunne
accusative nom. aikakatkaisunne aikakatkaisunne
gen. aikakatkaisunne
genitive aikakatkaisunne aikakatkaisujenne
partitive aikakatkaisuanne aikakatkaisujanne
inessive aikakatkaisussanne aikakatkaisuissanne
elative aikakatkaisustanne aikakatkaisuistanne
illative aikakatkaisuunne aikakatkaisuihinne
adessive aikakatkaisullanne aikakatkaisuillanne
ablative aikakatkaisultanne aikakatkaisuiltanne
allative aikakatkaisullenne aikakatkaisuillenne
essive aikakatkaisunanne aikakatkaisuinanne
translative aikakatkaisuksenne aikakatkaisuiksenne
abessive aikakatkaisuttanne aikakatkaisuittanne
instructive — —
comitative — aikakatkaisuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikakatkaisunsa aikakatkaisunsa
accusative nom. aikakatkaisunsa aikakatkaisunsa
gen. aikakatkaisunsa
genitive aikakatkaisunsa aikakatkaisujensa
partitive aikakatkaisuaan
aikakatkaisuansa 		aikakatkaisujaan
aikakatkaisujansa
inessive aikakatkaisussaan
aikakatkaisussansa 		aikakatkaisuissaan
aikakatkaisuissansa
elative aikakatkaisustaan
aikakatkaisustansa 		aikakatkaisuistaan
aikakatkaisuistansa
illative aikakatkaisuunsa aikakatkaisuihinsa
adessive aikakatkaisullaan
aikakatkaisullansa 		aikakatkaisuillaan
aikakatkaisuillansa
ablative aikakatkaisultaan
aikakatkaisultansa 		aikakatkaisuiltaan
aikakatkaisuiltansa
allative aikakatkaisulleen
aikakatkaisullensa 		aikakatkaisuilleen
aikakatkaisuillensa
essive aikakatkaisunaan
aikakatkaisunansa 		aikakatkaisuinaan
aikakatkaisuinansa
translative aikakatkaisukseen
aikakatkaisuksensa 		aikakatkaisuikseen
aikakatkaisuiksensa
abessive aikakatkaisuttaan
aikakatkaisuttansa 		aikakatkaisuittaan
aikakatkaisuittansa
instructive — —
comitative — aikakatkaisuineen
aikakatkaisuinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.