aikatutkimus

Finnish

Etymology

aika +‎ tutkimus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑˌtutkimus/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌt̪ut̪k̟imus̠]
  • Rhymes: -utkimus
  • Syllabification(key): ai‧ka‧tut‧ki‧mus
  • Hyphenation(key): aika‧tutki‧mus

Noun

aikatutkimus

  1. (Taylorism) time study

Declension

Inflection of aikatutkimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aikatutkimus aikatutkimukset
genitive aikatutkimuksen aikatutkimusten
aikatutkimuksien
partitive aikatutkimusta aikatutkimuksia
illative aikatutkimukseen aikatutkimuksiin
singular plural
nominative aikatutkimus aikatutkimukset
accusative nom. aikatutkimus aikatutkimukset
gen. aikatutkimuksen
genitive aikatutkimuksen aikatutkimusten
aikatutkimuksien
partitive aikatutkimusta aikatutkimuksia
inessive aikatutkimuksessa aikatutkimuksissa
elative aikatutkimuksesta aikatutkimuksista
illative aikatutkimukseen aikatutkimuksiin
adessive aikatutkimuksella aikatutkimuksilla
ablative aikatutkimukselta aikatutkimuksilta
allative aikatutkimukselle aikatutkimuksille
essive aikatutkimuksena aikatutkimuksina
translative aikatutkimukseksi aikatutkimuksiksi
abessive aikatutkimuksetta aikatutkimuksitta
instructive — aikatutkimuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aikatutkimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikatutkimukseni aikatutkimukseni
accusative nom. aikatutkimukseni aikatutkimukseni
gen. aikatutkimukseni
genitive aikatutkimukseni aikatutkimusteni
aikatutkimuksieni
partitive aikatutkimustani aikatutkimuksiani
inessive aikatutkimuksessani aikatutkimuksissani
elative aikatutkimuksestani aikatutkimuksistani
illative aikatutkimukseeni aikatutkimuksiini
adessive aikatutkimuksellani aikatutkimuksillani
ablative aikatutkimukseltani aikatutkimuksiltani
allative aikatutkimukselleni aikatutkimuksilleni
essive aikatutkimuksenani aikatutkimuksinani
translative aikatutkimuksekseni aikatutkimuksikseni
abessive aikatutkimuksettani aikatutkimuksittani
instructive — —
comitative — aikatutkimuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikatutkimuksesi aikatutkimuksesi
accusative nom. aikatutkimuksesi aikatutkimuksesi
gen. aikatutkimuksesi
genitive aikatutkimuksesi aikatutkimustesi
aikatutkimuksiesi
partitive aikatutkimustasi aikatutkimuksiasi
inessive aikatutkimuksessasi aikatutkimuksissasi
elative aikatutkimuksestasi aikatutkimuksistasi
illative aikatutkimukseesi aikatutkimuksiisi
adessive aikatutkimuksellasi aikatutkimuksillasi
ablative aikatutkimukseltasi aikatutkimuksiltasi
allative aikatutkimuksellesi aikatutkimuksillesi
essive aikatutkimuksenasi aikatutkimuksinasi
translative aikatutkimukseksesi aikatutkimuksiksesi
abessive aikatutkimuksettasi aikatutkimuksittasi
instructive — —
comitative — aikatutkimuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikatutkimuksemme aikatutkimuksemme
accusative nom. aikatutkimuksemme aikatutkimuksemme
gen. aikatutkimuksemme
genitive aikatutkimuksemme aikatutkimustemme
aikatutkimuksiemme
partitive aikatutkimustamme aikatutkimuksiamme
inessive aikatutkimuksessamme aikatutkimuksissamme
elative aikatutkimuksestamme aikatutkimuksistamme
illative aikatutkimukseemme aikatutkimuksiimme
adessive aikatutkimuksellamme aikatutkimuksillamme
ablative aikatutkimukseltamme aikatutkimuksiltamme
allative aikatutkimuksellemme aikatutkimuksillemme
essive aikatutkimuksenamme aikatutkimuksinamme
translative aikatutkimukseksemme aikatutkimuksiksemme
abessive aikatutkimuksettamme aikatutkimuksittamme
instructive — —
comitative — aikatutkimuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikatutkimuksenne aikatutkimuksenne
accusative nom. aikatutkimuksenne aikatutkimuksenne
gen. aikatutkimuksenne
genitive aikatutkimuksenne aikatutkimustenne
aikatutkimuksienne
partitive aikatutkimustanne aikatutkimuksianne
inessive aikatutkimuksessanne aikatutkimuksissanne
elative aikatutkimuksestanne aikatutkimuksistanne
illative aikatutkimukseenne aikatutkimuksiinne
adessive aikatutkimuksellanne aikatutkimuksillanne
ablative aikatutkimukseltanne aikatutkimuksiltanne
allative aikatutkimuksellenne aikatutkimuksillenne
essive aikatutkimuksenanne aikatutkimuksinanne
translative aikatutkimukseksenne aikatutkimuksiksenne
abessive aikatutkimuksettanne aikatutkimuksittanne
instructive — —
comitative — aikatutkimuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikatutkimuksensa aikatutkimuksensa
accusative nom. aikatutkimuksensa aikatutkimuksensa
gen. aikatutkimuksensa
genitive aikatutkimuksensa aikatutkimustensa
aikatutkimuksiensa
partitive aikatutkimustaan
aikatutkimustansa 		aikatutkimuksiaan
aikatutkimuksiansa
inessive aikatutkimuksessaan
aikatutkimuksessansa 		aikatutkimuksissaan
aikatutkimuksissansa
elative aikatutkimuksestaan
aikatutkimuksestansa 		aikatutkimuksistaan
aikatutkimuksistansa
illative aikatutkimukseensa aikatutkimuksiinsa
adessive aikatutkimuksellaan
aikatutkimuksellansa 		aikatutkimuksillaan
aikatutkimuksillansa
ablative aikatutkimukseltaan
aikatutkimukseltansa 		aikatutkimuksiltaan
aikatutkimuksiltansa
allative aikatutkimukselleen
aikatutkimuksellensa 		aikatutkimuksilleen
aikatutkimuksillensa
essive aikatutkimuksenaan
aikatutkimuksenansa 		aikatutkimuksinaan
aikatutkimuksinansa
translative aikatutkimuksekseen
aikatutkimukseksensa 		aikatutkimuksikseen
aikatutkimuksiksensa
abessive aikatutkimuksettaan
aikatutkimuksettansa 		aikatutkimuksittaan
aikatutkimuksittansa
instructive — —
comitative — aikatutkimuksineen
aikatutkimuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.