ajaantuminen

Finnish

Etymology

ajaantua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑjɑːntuminen/, [ˈɑ̝jɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): a‧jaan‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ajaan‧tu‧mi‧nen

Noun

ajaantuminen

  1. verbal noun of ajaantua
    1. drifting (the act of drifting, such as drifting off course)

Declension

Inflection of ajaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ajaantuminen ajaantumiset
genitive ajaantumisen ajaantumisten
ajaantumisien
partitive ajaantumista ajaantumisia
illative ajaantumiseen ajaantumisiin
singular plural
nominative ajaantuminen ajaantumiset
accusative nom. ajaantuminen ajaantumiset
gen. ajaantumisen
genitive ajaantumisen ajaantumisten
ajaantumisien
partitive ajaantumista ajaantumisia
inessive ajaantumisessa ajaantumisissa
elative ajaantumisesta ajaantumisista
illative ajaantumiseen ajaantumisiin
adessive ajaantumisella ajaantumisilla
ablative ajaantumiselta ajaantumisilta
allative ajaantumiselle ajaantumisille
essive ajaantumisena ajaantumisina
translative ajaantumiseksi ajaantumisiksi
abessive ajaantumisetta ajaantumisitta
instructive — ajaantumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ajaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ajaantumiseni ajaantumiseni
accusative nom. ajaantumiseni ajaantumiseni
gen. ajaantumiseni
genitive ajaantumiseni ajaantumisteni
ajaantumisieni
partitive ajaantumistani ajaantumisiani
inessive ajaantumisessani ajaantumisissani
elative ajaantumisestani ajaantumisistani
illative ajaantumiseeni ajaantumisiini
adessive ajaantumisellani ajaantumisillani
ablative ajaantumiseltani ajaantumisiltani
allative ajaantumiselleni ajaantumisilleni
essive ajaantumisenani ajaantumisinani
translative ajaantumisekseni ajaantumisikseni
abessive ajaantumisettani ajaantumisittani
instructive — —
comitative — ajaantumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ajaantumisesi ajaantumisesi
accusative nom. ajaantumisesi ajaantumisesi
gen. ajaantumisesi
genitive ajaantumisesi ajaantumistesi
ajaantumisiesi
partitive ajaantumistasi ajaantumisiasi
inessive ajaantumisessasi ajaantumisissasi
elative ajaantumisestasi ajaantumisistasi
illative ajaantumiseesi ajaantumisiisi
adessive ajaantumisellasi ajaantumisillasi
ablative ajaantumiseltasi ajaantumisiltasi
allative ajaantumisellesi ajaantumisillesi
essive ajaantumisenasi ajaantumisinasi
translative ajaantumiseksesi ajaantumisiksesi
abessive ajaantumisettasi ajaantumisittasi
instructive — —
comitative — ajaantumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ajaantumisemme ajaantumisemme
accusative nom. ajaantumisemme ajaantumisemme
gen. ajaantumisemme
genitive ajaantumisemme ajaantumistemme
ajaantumisiemme
partitive ajaantumistamme ajaantumisiamme
inessive ajaantumisessamme ajaantumisissamme
elative ajaantumisestamme ajaantumisistamme
illative ajaantumiseemme ajaantumisiimme
adessive ajaantumisellamme ajaantumisillamme
ablative ajaantumiseltamme ajaantumisiltamme
allative ajaantumisellemme ajaantumisillemme
essive ajaantumisenamme ajaantumisinamme
translative ajaantumiseksemme ajaantumisiksemme
abessive ajaantumisettamme ajaantumisittamme
instructive — —
comitative — ajaantumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ajaantumisenne ajaantumisenne
accusative nom. ajaantumisenne ajaantumisenne
gen. ajaantumisenne
genitive ajaantumisenne ajaantumistenne
ajaantumisienne
partitive ajaantumistanne ajaantumisianne
inessive ajaantumisessanne ajaantumisissanne
elative ajaantumisestanne ajaantumisistanne
illative ajaantumiseenne ajaantumisiinne
adessive ajaantumisellanne ajaantumisillanne
ablative ajaantumiseltanne ajaantumisiltanne
allative ajaantumisellenne ajaantumisillenne
essive ajaantumisenanne ajaantumisinanne
translative ajaantumiseksenne ajaantumisiksenne
abessive ajaantumisettanne ajaantumisittanne
instructive — —
comitative — ajaantumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ajaantumisensa ajaantumisensa
accusative nom. ajaantumisensa ajaantumisensa
gen. ajaantumisensa
genitive ajaantumisensa ajaantumistensa
ajaantumisiensa
partitive ajaantumistaan
ajaantumistansa 		ajaantumisiaan
ajaantumisiansa
inessive ajaantumisessaan
ajaantumisessansa 		ajaantumisissaan
ajaantumisissansa
elative ajaantumisestaan
ajaantumisestansa 		ajaantumisistaan
ajaantumisistansa
illative ajaantumiseensa ajaantumisiinsa
adessive ajaantumisellaan
ajaantumisellansa 		ajaantumisillaan
ajaantumisillansa
ablative ajaantumiseltaan
ajaantumiseltansa 		ajaantumisiltaan
ajaantumisiltansa
allative ajaantumiselleen
ajaantumisellensa 		ajaantumisilleen
ajaantumisillensa
essive ajaantumisenaan
ajaantumisenansa 		ajaantumisinaan
ajaantumisinansa
translative ajaantumisekseen
ajaantumiseksensa 		ajaantumisikseen
ajaantumisiksensa
abessive ajaantumisettaan
ajaantumisettansa 		ajaantumisittaan
ajaantumisittansa
instructive — —
comitative — ajaantumisineen
ajaantumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.