ajoittumaton

Finnish

Participle

ajoittumaton

  1. negative participle of ajoittua

Declension

Inflection of ajoittumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative ajoittumaton ajoittumattomat
genitive ajoittumattoman ajoittumattomien
partitive ajoittumatonta ajoittumattomia
illative ajoittumattomaan ajoittumattomiin
singular plural
nominative ajoittumaton ajoittumattomat
accusative nom. ajoittumaton ajoittumattomat
gen. ajoittumattoman
genitive ajoittumattoman ajoittumattomien
ajoittumatonten rare
partitive ajoittumatonta ajoittumattomia
inessive ajoittumattomassa ajoittumattomissa
elative ajoittumattomasta ajoittumattomista
illative ajoittumattomaan ajoittumattomiin
adessive ajoittumattomalla ajoittumattomilla
ablative ajoittumattomalta ajoittumattomilta
allative ajoittumattomalle ajoittumattomille
essive ajoittumattomana ajoittumattomina
translative ajoittumattomaksi ajoittumattomiksi
abessive ajoittumattomatta ajoittumattomitta
instructive — ajoittumattomin
comitative — ajoittumattomine
Possessive forms of ajoittumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ajoittumattomani ajoittumattomani
accusative nom. ajoittumattomani ajoittumattomani
gen. ajoittumattomani
genitive ajoittumattomani ajoittumattomieni
ajoittumatonteni rare
partitive ajoittumatontani ajoittumattomiani
inessive ajoittumattomassani ajoittumattomissani
elative ajoittumattomastani ajoittumattomistani
illative ajoittumattomaani ajoittumattomiini
adessive ajoittumattomallani ajoittumattomillani
ablative ajoittumattomaltani ajoittumattomiltani
allative ajoittumattomalleni ajoittumattomilleni
essive ajoittumattomanani ajoittumattominani
translative ajoittumattomakseni ajoittumattomikseni
abessive ajoittumattomattani ajoittumattomittani
instructive — —
comitative — ajoittumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ajoittumattomasi ajoittumattomasi
accusative nom. ajoittumattomasi ajoittumattomasi
gen. ajoittumattomasi
genitive ajoittumattomasi ajoittumattomiesi
ajoittumatontesi rare
partitive ajoittumatontasi ajoittumattomiasi
inessive ajoittumattomassasi ajoittumattomissasi
elative ajoittumattomastasi ajoittumattomistasi
illative ajoittumattomaasi ajoittumattomiisi
adessive ajoittumattomallasi ajoittumattomillasi
ablative ajoittumattomaltasi ajoittumattomiltasi
allative ajoittumattomallesi ajoittumattomillesi
essive ajoittumattomanasi ajoittumattominasi
translative ajoittumattomaksesi ajoittumattomiksesi
abessive ajoittumattomattasi ajoittumattomittasi
instructive — —
comitative — ajoittumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ajoittumattomamme ajoittumattomamme
accusative nom. ajoittumattomamme ajoittumattomamme
gen. ajoittumattomamme
genitive ajoittumattomamme ajoittumattomiemme
ajoittumatontemme rare
partitive ajoittumatontamme ajoittumattomiamme
inessive ajoittumattomassamme ajoittumattomissamme
elative ajoittumattomastamme ajoittumattomistamme
illative ajoittumattomaamme ajoittumattomiimme
adessive ajoittumattomallamme ajoittumattomillamme
ablative ajoittumattomaltamme ajoittumattomiltamme
allative ajoittumattomallemme ajoittumattomillemme
essive ajoittumattomanamme ajoittumattominamme
translative ajoittumattomaksemme ajoittumattomiksemme
abessive ajoittumattomattamme ajoittumattomittamme
instructive — —
comitative — ajoittumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ajoittumattomanne ajoittumattomanne
accusative nom. ajoittumattomanne ajoittumattomanne
gen. ajoittumattomanne
genitive ajoittumattomanne ajoittumattomienne
ajoittumatontenne rare
partitive ajoittumatontanne ajoittumattomianne
inessive ajoittumattomassanne ajoittumattomissanne
elative ajoittumattomastanne ajoittumattomistanne
illative ajoittumattomaanne ajoittumattomiinne
adessive ajoittumattomallanne ajoittumattomillanne
ablative ajoittumattomaltanne ajoittumattomiltanne
allative ajoittumattomallenne ajoittumattomillenne
essive ajoittumattomananne ajoittumattominanne
translative ajoittumattomaksenne ajoittumattomiksenne
abessive ajoittumattomattanne ajoittumattomittanne
instructive — —
comitative — ajoittumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative ajoittumattomansa ajoittumattomansa
accusative nom. ajoittumattomansa ajoittumattomansa
gen. ajoittumattomansa
genitive ajoittumattomansa ajoittumattomiensa
ajoittumatontensa rare
partitive ajoittumatontaan
ajoittumatontansa 		ajoittumattomiaan
ajoittumattomiansa
inessive ajoittumattomassaan
ajoittumattomassansa 		ajoittumattomissaan
ajoittumattomissansa
elative ajoittumattomastaan
ajoittumattomastansa 		ajoittumattomistaan
ajoittumattomistansa
illative ajoittumattomaansa ajoittumattomiinsa
adessive ajoittumattomallaan
ajoittumattomallansa 		ajoittumattomillaan
ajoittumattomillansa
ablative ajoittumattomaltaan
ajoittumattomaltansa 		ajoittumattomiltaan
ajoittumattomiltansa
allative ajoittumattomalleen
ajoittumattomallensa 		ajoittumattomilleen
ajoittumattomillensa
essive ajoittumattomanaan
ajoittumattomanansa 		ajoittumattominaan
ajoittumattominansa
translative ajoittumattomakseen
ajoittumattomaksensa 		ajoittumattomikseen
ajoittumattomiksensa
abessive ajoittumattomattaan
ajoittumattomattansa 		ajoittumattomittaan
ajoittumattomittansa
instructive — —
comitative — ajoittumattomineen
ajoittumattominensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.