alivalotus

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑliˌʋɑlotus/, [ˈɑ̝liˌʋɑ̝lo̞t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑlotus
  • Syllabification(key): a‧li‧va‧lo‧tus
  • Hyphenation(key): ali‧valo‧tus

Etymology 1

alivalottaa +‎ -us

Noun

alivalotus

  1. (photography) underexposure
Declension
Inflection of alivalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative alivalotus alivalotukset
genitive alivalotuksen alivalotusten
alivalotuksien
partitive alivalotusta alivalotuksia
illative alivalotukseen alivalotuksiin
singular plural
nominative alivalotus alivalotukset
accusative nom. alivalotus alivalotukset
gen. alivalotuksen
genitive alivalotuksen alivalotusten
alivalotuksien
partitive alivalotusta alivalotuksia
inessive alivalotuksessa alivalotuksissa
elative alivalotuksesta alivalotuksista
illative alivalotukseen alivalotuksiin
adessive alivalotuksella alivalotuksilla
ablative alivalotukselta alivalotuksilta
allative alivalotukselle alivalotuksille
essive alivalotuksena alivalotuksina
translative alivalotukseksi alivalotuksiksi
abessive alivalotuksetta alivalotuksitta
instructive — alivalotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of alivalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative alivalotukseni alivalotukseni
accusative nom. alivalotukseni alivalotukseni
gen. alivalotukseni
genitive alivalotukseni alivalotusteni
alivalotuksieni
partitive alivalotustani alivalotuksiani
inessive alivalotuksessani alivalotuksissani
elative alivalotuksestani alivalotuksistani
illative alivalotukseeni alivalotuksiini
adessive alivalotuksellani alivalotuksillani
ablative alivalotukseltani alivalotuksiltani
allative alivalotukselleni alivalotuksilleni
essive alivalotuksenani alivalotuksinani
translative alivalotuksekseni alivalotuksikseni
abessive alivalotuksettani alivalotuksittani
instructive — —
comitative — alivalotuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative alivalotuksesi alivalotuksesi
accusative nom. alivalotuksesi alivalotuksesi
gen. alivalotuksesi
genitive alivalotuksesi alivalotustesi
alivalotuksiesi
partitive alivalotustasi alivalotuksiasi
inessive alivalotuksessasi alivalotuksissasi
elative alivalotuksestasi alivalotuksistasi
illative alivalotukseesi alivalotuksiisi
adessive alivalotuksellasi alivalotuksillasi
ablative alivalotukseltasi alivalotuksiltasi
allative alivalotuksellesi alivalotuksillesi
essive alivalotuksenasi alivalotuksinasi
translative alivalotukseksesi alivalotuksiksesi
abessive alivalotuksettasi alivalotuksittasi
instructive — —
comitative — alivalotuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative alivalotuksemme alivalotuksemme
accusative nom. alivalotuksemme alivalotuksemme
gen. alivalotuksemme
genitive alivalotuksemme alivalotustemme
alivalotuksiemme
partitive alivalotustamme alivalotuksiamme
inessive alivalotuksessamme alivalotuksissamme
elative alivalotuksestamme alivalotuksistamme
illative alivalotukseemme alivalotuksiimme
adessive alivalotuksellamme alivalotuksillamme
ablative alivalotukseltamme alivalotuksiltamme
allative alivalotuksellemme alivalotuksillemme
essive alivalotuksenamme alivalotuksinamme
translative alivalotukseksemme alivalotuksiksemme
abessive alivalotuksettamme alivalotuksittamme
instructive — —
comitative — alivalotuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative alivalotuksenne alivalotuksenne
accusative nom. alivalotuksenne alivalotuksenne
gen. alivalotuksenne
genitive alivalotuksenne alivalotustenne
alivalotuksienne
partitive alivalotustanne alivalotuksianne
inessive alivalotuksessanne alivalotuksissanne
elative alivalotuksestanne alivalotuksistanne
illative alivalotukseenne alivalotuksiinne
adessive alivalotuksellanne alivalotuksillanne
ablative alivalotukseltanne alivalotuksiltanne
allative alivalotuksellenne alivalotuksillenne
essive alivalotuksenanne alivalotuksinanne
translative alivalotukseksenne alivalotuksiksenne
abessive alivalotuksettanne alivalotuksittanne
instructive — —
comitative — alivalotuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative alivalotuksensa alivalotuksensa
accusative nom. alivalotuksensa alivalotuksensa
gen. alivalotuksensa
genitive alivalotuksensa alivalotustensa
alivalotuksiensa
partitive alivalotustaan
alivalotustansa 		alivalotuksiaan
alivalotuksiansa
inessive alivalotuksessaan
alivalotuksessansa 		alivalotuksissaan
alivalotuksissansa
elative alivalotuksestaan
alivalotuksestansa 		alivalotuksistaan
alivalotuksistansa
illative alivalotukseensa alivalotuksiinsa
adessive alivalotuksellaan
alivalotuksellansa 		alivalotuksillaan
alivalotuksillansa
ablative alivalotukseltaan
alivalotukseltansa 		alivalotuksiltaan
alivalotuksiltansa
allative alivalotukselleen
alivalotuksellensa 		alivalotuksilleen
alivalotuksillensa
essive alivalotuksenaan
alivalotuksenansa 		alivalotuksinaan
alivalotuksinansa
translative alivalotuksekseen
alivalotukseksensa 		alivalotuksikseen
alivalotuksiksensa
abessive alivalotuksettaan
alivalotuksettansa 		alivalotuksittaan
alivalotuksittansa
instructive — —
comitative — alivalotuksineen
alivalotuksinensa

Further reading

Etymology 2

Verb

alivalotus

  1. second-person singular present imperative of alivalottua (with enclitic -s)

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.