alkututkinto

Finnish

Etymology

alku +‎ tutkinto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑlkuˌtutkinto/, [ˈɑ̝lkuˌt̪ut̪k̟in̪t̪o̞]
  • Rhymes: -utkinto
  • Syllabification(key): al‧ku‧tut‧kin‧to
  • Hyphenation(key): alku‧tutkin‧to

Noun

alkututkinto

  1. (historical) A degree earned by completing preparatory studies that allowed the student to apply for a right to study in a university,

Declension

Inflection of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative alkututkinto alkututkinnot
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
illative alkututkintoon alkututkintoihin
singular plural
nominative alkututkinto alkututkinnot
accusative nom. alkututkinto alkututkinnot
gen. alkututkinnon
genitive alkututkinnon alkututkintojen
partitive alkututkintoa alkututkintoja
inessive alkututkinnossa alkututkinnoissa
elative alkututkinnosta alkututkinnoista
illative alkututkintoon alkututkintoihin
adessive alkututkinnolla alkututkinnoilla
ablative alkututkinnolta alkututkinnoilta
allative alkututkinnolle alkututkinnoille
essive alkututkintona alkututkintoina
translative alkututkinnoksi alkututkinnoiksi
abessive alkututkinnotta alkututkinnoitta
instructive — alkututkinnoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of alkututkinto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative alkututkintoni alkututkintoni
accusative nom. alkututkintoni alkututkintoni
gen. alkututkintoni
genitive alkututkintoni alkututkintojeni
partitive alkututkintoani alkututkintojani
inessive alkututkinnossani alkututkinnoissani
elative alkututkinnostani alkututkinnoistani
illative alkututkintooni alkututkintoihini
adessive alkututkinnollani alkututkinnoillani
ablative alkututkinnoltani alkututkinnoiltani
allative alkututkinnolleni alkututkinnoilleni
essive alkututkintonani alkututkintoinani
translative alkututkinnokseni alkututkinnoikseni
abessive alkututkinnottani alkututkinnoittani
instructive — —
comitative — alkututkintoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative alkututkintosi alkututkintosi
accusative nom. alkututkintosi alkututkintosi
gen. alkututkintosi
genitive alkututkintosi alkututkintojesi
partitive alkututkintoasi alkututkintojasi
inessive alkututkinnossasi alkututkinnoissasi
elative alkututkinnostasi alkututkinnoistasi
illative alkututkintoosi alkututkintoihisi
adessive alkututkinnollasi alkututkinnoillasi
ablative alkututkinnoltasi alkututkinnoiltasi
allative alkututkinnollesi alkututkinnoillesi
essive alkututkintonasi alkututkintoinasi
translative alkututkinnoksesi alkututkinnoiksesi
abessive alkututkinnottasi alkututkinnoittasi
instructive — —
comitative — alkututkintoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative alkututkintomme alkututkintomme
accusative nom. alkututkintomme alkututkintomme
gen. alkututkintomme
genitive alkututkintomme alkututkintojemme
partitive alkututkintoamme alkututkintojamme
inessive alkututkinnossamme alkututkinnoissamme
elative alkututkinnostamme alkututkinnoistamme
illative alkututkintoomme alkututkintoihimme
adessive alkututkinnollamme alkututkinnoillamme
ablative alkututkinnoltamme alkututkinnoiltamme
allative alkututkinnollemme alkututkinnoillemme
essive alkututkintonamme alkututkintoinamme
translative alkututkinnoksemme alkututkinnoiksemme
abessive alkututkinnottamme alkututkinnoittamme
instructive — —
comitative — alkututkintoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative alkututkintonne alkututkintonne
accusative nom. alkututkintonne alkututkintonne
gen. alkututkintonne
genitive alkututkintonne alkututkintojenne
partitive alkututkintoanne alkututkintojanne
inessive alkututkinnossanne alkututkinnoissanne
elative alkututkinnostanne alkututkinnoistanne
illative alkututkintoonne alkututkintoihinne
adessive alkututkinnollanne alkututkinnoillanne
ablative alkututkinnoltanne alkututkinnoiltanne
allative alkututkinnollenne alkututkinnoillenne
essive alkututkintonanne alkututkintoinanne
translative alkututkinnoksenne alkututkinnoiksenne
abessive alkututkinnottanne alkututkinnoittanne
instructive — —
comitative — alkututkintoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative alkututkintonsa alkututkintonsa
accusative nom. alkututkintonsa alkututkintonsa
gen. alkututkintonsa
genitive alkututkintonsa alkututkintojensa
partitive alkututkintoaan
alkututkintoansa 		alkututkintojaan
alkututkintojansa
inessive alkututkinnossaan
alkututkinnossansa 		alkututkinnoissaan
alkututkinnoissansa
elative alkututkinnostaan
alkututkinnostansa 		alkututkinnoistaan
alkututkinnoistansa
illative alkututkintoonsa alkututkintoihinsa
adessive alkututkinnollaan
alkututkinnollansa 		alkututkinnoillaan
alkututkinnoillansa
ablative alkututkinnoltaan
alkututkinnoltansa 		alkututkinnoiltaan
alkututkinnoiltansa
allative alkututkinnolleen
alkututkinnollensa 		alkututkinnoilleen
alkututkinnoillensa
essive alkututkintonaan
alkututkintonansa 		alkututkintoinaan
alkututkintoinansa
translative alkututkinnokseen
alkututkinnoksensa 		alkututkinnoikseen
alkututkinnoiksensa
abessive alkututkinnottaan
alkututkinnottansa 		alkututkinnoittaan
alkututkinnoittansa
instructive — —
comitative — alkututkintoineen
alkututkintoinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.