ansoittaminen

Finnish

Etymology

ansoittaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑnsoi̯tːɑminen/, [ˈɑ̝ns̠o̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): an‧soit‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): an‧soit‧ta‧mi‧nen

Noun

ansoittaminen

  1. verbal noun of ansoittaa
    1. trapping (setting traps)

Declension

Inflection of ansoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ansoittaminen ansoittamiset
genitive ansoittamisen ansoittamisten
ansoittamisien
partitive ansoittamista ansoittamisia
illative ansoittamiseen ansoittamisiin
singular plural
nominative ansoittaminen ansoittamiset
accusative nom. ansoittaminen ansoittamiset
gen. ansoittamisen
genitive ansoittamisen ansoittamisten
ansoittamisien
partitive ansoittamista ansoittamisia
inessive ansoittamisessa ansoittamisissa
elative ansoittamisesta ansoittamisista
illative ansoittamiseen ansoittamisiin
adessive ansoittamisella ansoittamisilla
ablative ansoittamiselta ansoittamisilta
allative ansoittamiselle ansoittamisille
essive ansoittamisena ansoittamisina
translative ansoittamiseksi ansoittamisiksi
abessive ansoittamisetta ansoittamisitta
instructive — ansoittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ansoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ansoittamiseni ansoittamiseni
accusative nom. ansoittamiseni ansoittamiseni
gen. ansoittamiseni
genitive ansoittamiseni ansoittamisteni
ansoittamisieni
partitive ansoittamistani ansoittamisiani
inessive ansoittamisessani ansoittamisissani
elative ansoittamisestani ansoittamisistani
illative ansoittamiseeni ansoittamisiini
adessive ansoittamisellani ansoittamisillani
ablative ansoittamiseltani ansoittamisiltani
allative ansoittamiselleni ansoittamisilleni
essive ansoittamisenani ansoittamisinani
translative ansoittamisekseni ansoittamisikseni
abessive ansoittamisettani ansoittamisittani
instructive — —
comitative — ansoittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ansoittamisesi ansoittamisesi
accusative nom. ansoittamisesi ansoittamisesi
gen. ansoittamisesi
genitive ansoittamisesi ansoittamistesi
ansoittamisiesi
partitive ansoittamistasi ansoittamisiasi
inessive ansoittamisessasi ansoittamisissasi
elative ansoittamisestasi ansoittamisistasi
illative ansoittamiseesi ansoittamisiisi
adessive ansoittamisellasi ansoittamisillasi
ablative ansoittamiseltasi ansoittamisiltasi
allative ansoittamisellesi ansoittamisillesi
essive ansoittamisenasi ansoittamisinasi
translative ansoittamiseksesi ansoittamisiksesi
abessive ansoittamisettasi ansoittamisittasi
instructive — —
comitative — ansoittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ansoittamisemme ansoittamisemme
accusative nom. ansoittamisemme ansoittamisemme
gen. ansoittamisemme
genitive ansoittamisemme ansoittamistemme
ansoittamisiemme
partitive ansoittamistamme ansoittamisiamme
inessive ansoittamisessamme ansoittamisissamme
elative ansoittamisestamme ansoittamisistamme
illative ansoittamiseemme ansoittamisiimme
adessive ansoittamisellamme ansoittamisillamme
ablative ansoittamiseltamme ansoittamisiltamme
allative ansoittamisellemme ansoittamisillemme
essive ansoittamisenamme ansoittamisinamme
translative ansoittamiseksemme ansoittamisiksemme
abessive ansoittamisettamme ansoittamisittamme
instructive — —
comitative — ansoittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ansoittamisenne ansoittamisenne
accusative nom. ansoittamisenne ansoittamisenne
gen. ansoittamisenne
genitive ansoittamisenne ansoittamistenne
ansoittamisienne
partitive ansoittamistanne ansoittamisianne
inessive ansoittamisessanne ansoittamisissanne
elative ansoittamisestanne ansoittamisistanne
illative ansoittamiseenne ansoittamisiinne
adessive ansoittamisellanne ansoittamisillanne
ablative ansoittamiseltanne ansoittamisiltanne
allative ansoittamisellenne ansoittamisillenne
essive ansoittamisenanne ansoittamisinanne
translative ansoittamiseksenne ansoittamisiksenne
abessive ansoittamisettanne ansoittamisittanne
instructive — —
comitative — ansoittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ansoittamisensa ansoittamisensa
accusative nom. ansoittamisensa ansoittamisensa
gen. ansoittamisensa
genitive ansoittamisensa ansoittamistensa
ansoittamisiensa
partitive ansoittamistaan
ansoittamistansa 		ansoittamisiaan
ansoittamisiansa
inessive ansoittamisessaan
ansoittamisessansa 		ansoittamisissaan
ansoittamisissansa
elative ansoittamisestaan
ansoittamisestansa 		ansoittamisistaan
ansoittamisistansa
illative ansoittamiseensa ansoittamisiinsa
adessive ansoittamisellaan
ansoittamisellansa 		ansoittamisillaan
ansoittamisillansa
ablative ansoittamiseltaan
ansoittamiseltansa 		ansoittamisiltaan
ansoittamisiltansa
allative ansoittamiselleen
ansoittamisellensa 		ansoittamisilleen
ansoittamisillensa
essive ansoittamisenaan
ansoittamisenansa 		ansoittamisinaan
ansoittamisinansa
translative ansoittamisekseen
ansoittamiseksensa 		ansoittamisikseen
ansoittamisiksensa
abessive ansoittamisettaan
ansoittamisettansa 		ansoittamisittaan
ansoittamisittansa
instructive — —
comitative — ansoittamisineen
ansoittamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.