armeijakunta

Finnish

Etymology

armeija +‎ kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑrmei̯jɑˌkuntɑ/, [ˈɑ̝rme̞i̯j(ː)ɑ̝ˌkun̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): ar‧mei‧ja‧kun‧ta
  • Hyphenation(key): ar‧meija‧kunta

Noun

armeijakunta

  1. (military) corps

Declension

Inflection of armeijakunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative armeijakunta armeijakunnat
genitive armeijakunnan armeijakuntien
partitive armeijakuntaa armeijakuntia
illative armeijakuntaan armeijakuntiin
singular plural
nominative armeijakunta armeijakunnat
accusative nom. armeijakunta armeijakunnat
gen. armeijakunnan
genitive armeijakunnan armeijakuntien
armeijakuntain rare
partitive armeijakuntaa armeijakuntia
inessive armeijakunnassa armeijakunnissa
elative armeijakunnasta armeijakunnista
illative armeijakuntaan armeijakuntiin
adessive armeijakunnalla armeijakunnilla
ablative armeijakunnalta armeijakunnilta
allative armeijakunnalle armeijakunnille
essive armeijakuntana armeijakuntina
translative armeijakunnaksi armeijakunniksi
abessive armeijakunnatta armeijakunnitta
instructive — armeijakunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of armeijakunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative armeijakuntani armeijakuntani
accusative nom. armeijakuntani armeijakuntani
gen. armeijakuntani
genitive armeijakuntani armeijakuntieni
armeijakuntaini rare
partitive armeijakuntaani armeijakuntiani
inessive armeijakunnassani armeijakunnissani
elative armeijakunnastani armeijakunnistani
illative armeijakuntaani armeijakuntiini
adessive armeijakunnallani armeijakunnillani
ablative armeijakunnaltani armeijakunniltani
allative armeijakunnalleni armeijakunnilleni
essive armeijakuntanani armeijakuntinani
translative armeijakunnakseni armeijakunnikseni
abessive armeijakunnattani armeijakunnittani
instructive — —
comitative — armeijakuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative armeijakuntasi armeijakuntasi
accusative nom. armeijakuntasi armeijakuntasi
gen. armeijakuntasi
genitive armeijakuntasi armeijakuntiesi
armeijakuntaisi rare
partitive armeijakuntaasi armeijakuntiasi
inessive armeijakunnassasi armeijakunnissasi
elative armeijakunnastasi armeijakunnistasi
illative armeijakuntaasi armeijakuntiisi
adessive armeijakunnallasi armeijakunnillasi
ablative armeijakunnaltasi armeijakunniltasi
allative armeijakunnallesi armeijakunnillesi
essive armeijakuntanasi armeijakuntinasi
translative armeijakunnaksesi armeijakunniksesi
abessive armeijakunnattasi armeijakunnittasi
instructive — —
comitative — armeijakuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative armeijakuntamme armeijakuntamme
accusative nom. armeijakuntamme armeijakuntamme
gen. armeijakuntamme
genitive armeijakuntamme armeijakuntiemme
armeijakuntaimme rare
partitive armeijakuntaamme armeijakuntiamme
inessive armeijakunnassamme armeijakunnissamme
elative armeijakunnastamme armeijakunnistamme
illative armeijakuntaamme armeijakuntiimme
adessive armeijakunnallamme armeijakunnillamme
ablative armeijakunnaltamme armeijakunniltamme
allative armeijakunnallemme armeijakunnillemme
essive armeijakuntanamme armeijakuntinamme
translative armeijakunnaksemme armeijakunniksemme
abessive armeijakunnattamme armeijakunnittamme
instructive — —
comitative — armeijakuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative armeijakuntanne armeijakuntanne
accusative nom. armeijakuntanne armeijakuntanne
gen. armeijakuntanne
genitive armeijakuntanne armeijakuntienne
armeijakuntainne rare
partitive armeijakuntaanne armeijakuntianne
inessive armeijakunnassanne armeijakunnissanne
elative armeijakunnastanne armeijakunnistanne
illative armeijakuntaanne armeijakuntiinne
adessive armeijakunnallanne armeijakunnillanne
ablative armeijakunnaltanne armeijakunniltanne
allative armeijakunnallenne armeijakunnillenne
essive armeijakuntananne armeijakuntinanne
translative armeijakunnaksenne armeijakunniksenne
abessive armeijakunnattanne armeijakunnittanne
instructive — —
comitative — armeijakuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative armeijakuntansa armeijakuntansa
accusative nom. armeijakuntansa armeijakuntansa
gen. armeijakuntansa
genitive armeijakuntansa armeijakuntiensa
armeijakuntainsa rare
partitive armeijakuntaansa armeijakuntiaan
armeijakuntiansa
inessive armeijakunnassaan
armeijakunnassansa 		armeijakunnissaan
armeijakunnissansa
elative armeijakunnastaan
armeijakunnastansa 		armeijakunnistaan
armeijakunnistansa
illative armeijakuntaansa armeijakuntiinsa
adessive armeijakunnallaan
armeijakunnallansa 		armeijakunnillaan
armeijakunnillansa
ablative armeijakunnaltaan
armeijakunnaltansa 		armeijakunniltaan
armeijakunniltansa
allative armeijakunnalleen
armeijakunnallensa 		armeijakunnilleen
armeijakunnillensa
essive armeijakuntanaan
armeijakuntanansa 		armeijakuntinaan
armeijakuntinansa
translative armeijakunnakseen
armeijakunnaksensa 		armeijakunnikseen
armeijakunniksensa
abessive armeijakunnattaan
armeijakunnattansa 		armeijakunnittaan
armeijakunnittansa
instructive — —
comitative — armeijakuntineen
armeijakuntinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.