arveluttavuus

Finnish

Etymology

arveluttava +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑrʋelutːɑʋuːs/, [ˈɑ̝rʋe̞ˌlut̪ːɑ̝ʋuːs̠]
  • Rhymes: -utːɑʋuːs
  • Syllabification(key): ar‧ve‧lut‧ta‧vuus
  • Hyphenation(key): ar‧ve‧lut‧ta‧vuus

Noun

arveluttavuus

  1. dubiousness, doubtfulness

Declension

Inflection of arveluttavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative arveluttavuus arveluttavuudet
genitive arveluttavuuden arveluttavuuksien
partitive arveluttavuutta arveluttavuuksia
illative arveluttavuuteen arveluttavuuksiin
singular plural
nominative arveluttavuus arveluttavuudet
accusative nom. arveluttavuus arveluttavuudet
gen. arveluttavuuden
genitive arveluttavuuden arveluttavuuksien
partitive arveluttavuutta arveluttavuuksia
inessive arveluttavuudessa arveluttavuuksissa
elative arveluttavuudesta arveluttavuuksista
illative arveluttavuuteen arveluttavuuksiin
adessive arveluttavuudella arveluttavuuksilla
ablative arveluttavuudelta arveluttavuuksilta
allative arveluttavuudelle arveluttavuuksille
essive arveluttavuutena arveluttavuuksina
translative arveluttavuudeksi arveluttavuuksiksi
abessive arveluttavuudetta arveluttavuuksitta
instructive — arveluttavuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of arveluttavuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative arveluttavuuteni arveluttavuuteni
accusative nom. arveluttavuuteni arveluttavuuteni
gen. arveluttavuuteni
genitive arveluttavuuteni arveluttavuuksieni
partitive arveluttavuuttani arveluttavuuksiani
inessive arveluttavuudessani arveluttavuuksissani
elative arveluttavuudestani arveluttavuuksistani
illative arveluttavuuteeni arveluttavuuksiini
adessive arveluttavuudellani arveluttavuuksillani
ablative arveluttavuudeltani arveluttavuuksiltani
allative arveluttavuudelleni arveluttavuuksilleni
essive arveluttavuutenani arveluttavuuksinani
translative arveluttavuudekseni arveluttavuuksikseni
abessive arveluttavuudettani arveluttavuuksittani
instructive — —
comitative — arveluttavuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative arveluttavuutesi arveluttavuutesi
accusative nom. arveluttavuutesi arveluttavuutesi
gen. arveluttavuutesi
genitive arveluttavuutesi arveluttavuuksiesi
partitive arveluttavuuttasi arveluttavuuksiasi
inessive arveluttavuudessasi arveluttavuuksissasi
elative arveluttavuudestasi arveluttavuuksistasi
illative arveluttavuuteesi arveluttavuuksiisi
adessive arveluttavuudellasi arveluttavuuksillasi
ablative arveluttavuudeltasi arveluttavuuksiltasi
allative arveluttavuudellesi arveluttavuuksillesi
essive arveluttavuutenasi arveluttavuuksinasi
translative arveluttavuudeksesi arveluttavuuksiksesi
abessive arveluttavuudettasi arveluttavuuksittasi
instructive — —
comitative — arveluttavuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative arveluttavuutemme arveluttavuutemme
accusative nom. arveluttavuutemme arveluttavuutemme
gen. arveluttavuutemme
genitive arveluttavuutemme arveluttavuuksiemme
partitive arveluttavuuttamme arveluttavuuksiamme
inessive arveluttavuudessamme arveluttavuuksissamme
elative arveluttavuudestamme arveluttavuuksistamme
illative arveluttavuuteemme arveluttavuuksiimme
adessive arveluttavuudellamme arveluttavuuksillamme
ablative arveluttavuudeltamme arveluttavuuksiltamme
allative arveluttavuudellemme arveluttavuuksillemme
essive arveluttavuutenamme arveluttavuuksinamme
translative arveluttavuudeksemme arveluttavuuksiksemme
abessive arveluttavuudettamme arveluttavuuksittamme
instructive — —
comitative — arveluttavuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative arveluttavuutenne arveluttavuutenne
accusative nom. arveluttavuutenne arveluttavuutenne
gen. arveluttavuutenne
genitive arveluttavuutenne arveluttavuuksienne
partitive arveluttavuuttanne arveluttavuuksianne
inessive arveluttavuudessanne arveluttavuuksissanne
elative arveluttavuudestanne arveluttavuuksistanne
illative arveluttavuuteenne arveluttavuuksiinne
adessive arveluttavuudellanne arveluttavuuksillanne
ablative arveluttavuudeltanne arveluttavuuksiltanne
allative arveluttavuudellenne arveluttavuuksillenne
essive arveluttavuutenanne arveluttavuuksinanne
translative arveluttavuudeksenne arveluttavuuksiksenne
abessive arveluttavuudettanne arveluttavuuksittanne
instructive — —
comitative — arveluttavuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative arveluttavuutensa arveluttavuutensa
accusative nom. arveluttavuutensa arveluttavuutensa
gen. arveluttavuutensa
genitive arveluttavuutensa arveluttavuuksiensa
partitive arveluttavuuttaan
arveluttavuuttansa 		arveluttavuuksiaan
arveluttavuuksiansa
inessive arveluttavuudessaan
arveluttavuudessansa 		arveluttavuuksissaan
arveluttavuuksissansa
elative arveluttavuudestaan
arveluttavuudestansa 		arveluttavuuksistaan
arveluttavuuksistansa
illative arveluttavuuteensa arveluttavuuksiinsa
adessive arveluttavuudellaan
arveluttavuudellansa 		arveluttavuuksillaan
arveluttavuuksillansa
ablative arveluttavuudeltaan
arveluttavuudeltansa 		arveluttavuuksiltaan
arveluttavuuksiltansa
allative arveluttavuudelleen
arveluttavuudellensa 		arveluttavuuksilleen
arveluttavuuksillensa
essive arveluttavuutenaan
arveluttavuutenansa 		arveluttavuuksinaan
arveluttavuuksinansa
translative arveluttavuudekseen
arveluttavuudeksensa 		arveluttavuuksikseen
arveluttavuuksiksensa
abessive arveluttavuudettaan
arveluttavuudettansa 		arveluttavuuksittaan
arveluttavuuksittansa
instructive — —
comitative — arveluttavuuksineen
arveluttavuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.