arvoluokitus

Finnish

Etymology

arvo +‎ luokitus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑrʋoˌluo̯kitus/, [ˈɑ̝rʋo̞ˌluo̞̯k̟it̪us̠]
  • Rhymes: -uokitus
  • Syllabification(key): ar‧vo‧luo‧ki‧tus
  • Hyphenation(key): arvo‧luoki‧tus

Noun

arvoluokitus

  1. categorization by value, classification by value
  2. classification of values

Declension

Inflection of arvoluokitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative arvoluokitus arvoluokitukset
genitive arvoluokituksen arvoluokitusten
arvoluokituksien
partitive arvoluokitusta arvoluokituksia
illative arvoluokitukseen arvoluokituksiin
singular plural
nominative arvoluokitus arvoluokitukset
accusative nom. arvoluokitus arvoluokitukset
gen. arvoluokituksen
genitive arvoluokituksen arvoluokitusten
arvoluokituksien
partitive arvoluokitusta arvoluokituksia
inessive arvoluokituksessa arvoluokituksissa
elative arvoluokituksesta arvoluokituksista
illative arvoluokitukseen arvoluokituksiin
adessive arvoluokituksella arvoluokituksilla
ablative arvoluokitukselta arvoluokituksilta
allative arvoluokitukselle arvoluokituksille
essive arvoluokituksena arvoluokituksina
translative arvoluokitukseksi arvoluokituksiksi
abessive arvoluokituksetta arvoluokituksitta
instructive — arvoluokituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of arvoluokitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative arvoluokitukseni arvoluokitukseni
accusative nom. arvoluokitukseni arvoluokitukseni
gen. arvoluokitukseni
genitive arvoluokitukseni arvoluokitusteni
arvoluokituksieni
partitive arvoluokitustani arvoluokituksiani
inessive arvoluokituksessani arvoluokituksissani
elative arvoluokituksestani arvoluokituksistani
illative arvoluokitukseeni arvoluokituksiini
adessive arvoluokituksellani arvoluokituksillani
ablative arvoluokitukseltani arvoluokituksiltani
allative arvoluokitukselleni arvoluokituksilleni
essive arvoluokituksenani arvoluokituksinani
translative arvoluokituksekseni arvoluokituksikseni
abessive arvoluokituksettani arvoluokituksittani
instructive — —
comitative — arvoluokituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative arvoluokituksesi arvoluokituksesi
accusative nom. arvoluokituksesi arvoluokituksesi
gen. arvoluokituksesi
genitive arvoluokituksesi arvoluokitustesi
arvoluokituksiesi
partitive arvoluokitustasi arvoluokituksiasi
inessive arvoluokituksessasi arvoluokituksissasi
elative arvoluokituksestasi arvoluokituksistasi
illative arvoluokitukseesi arvoluokituksiisi
adessive arvoluokituksellasi arvoluokituksillasi
ablative arvoluokitukseltasi arvoluokituksiltasi
allative arvoluokituksellesi arvoluokituksillesi
essive arvoluokituksenasi arvoluokituksinasi
translative arvoluokitukseksesi arvoluokituksiksesi
abessive arvoluokituksettasi arvoluokituksittasi
instructive — —
comitative — arvoluokituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative arvoluokituksemme arvoluokituksemme
accusative nom. arvoluokituksemme arvoluokituksemme
gen. arvoluokituksemme
genitive arvoluokituksemme arvoluokitustemme
arvoluokituksiemme
partitive arvoluokitustamme arvoluokituksiamme
inessive arvoluokituksessamme arvoluokituksissamme
elative arvoluokituksestamme arvoluokituksistamme
illative arvoluokitukseemme arvoluokituksiimme
adessive arvoluokituksellamme arvoluokituksillamme
ablative arvoluokitukseltamme arvoluokituksiltamme
allative arvoluokituksellemme arvoluokituksillemme
essive arvoluokituksenamme arvoluokituksinamme
translative arvoluokitukseksemme arvoluokituksiksemme
abessive arvoluokituksettamme arvoluokituksittamme
instructive — —
comitative — arvoluokituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative arvoluokituksenne arvoluokituksenne
accusative nom. arvoluokituksenne arvoluokituksenne
gen. arvoluokituksenne
genitive arvoluokituksenne arvoluokitustenne
arvoluokituksienne
partitive arvoluokitustanne arvoluokituksianne
inessive arvoluokituksessanne arvoluokituksissanne
elative arvoluokituksestanne arvoluokituksistanne
illative arvoluokitukseenne arvoluokituksiinne
adessive arvoluokituksellanne arvoluokituksillanne
ablative arvoluokitukseltanne arvoluokituksiltanne
allative arvoluokituksellenne arvoluokituksillenne
essive arvoluokituksenanne arvoluokituksinanne
translative arvoluokitukseksenne arvoluokituksiksenne
abessive arvoluokituksettanne arvoluokituksittanne
instructive — —
comitative — arvoluokituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative arvoluokituksensa arvoluokituksensa
accusative nom. arvoluokituksensa arvoluokituksensa
gen. arvoluokituksensa
genitive arvoluokituksensa arvoluokitustensa
arvoluokituksiensa
partitive arvoluokitustaan
arvoluokitustansa 		arvoluokituksiaan
arvoluokituksiansa
inessive arvoluokituksessaan
arvoluokituksessansa 		arvoluokituksissaan
arvoluokituksissansa
elative arvoluokituksestaan
arvoluokituksestansa 		arvoluokituksistaan
arvoluokituksistansa
illative arvoluokitukseensa arvoluokituksiinsa
adessive arvoluokituksellaan
arvoluokituksellansa 		arvoluokituksillaan
arvoluokituksillansa
ablative arvoluokitukseltaan
arvoluokitukseltansa 		arvoluokituksiltaan
arvoluokituksiltansa
allative arvoluokitukselleen
arvoluokituksellensa 		arvoluokituksilleen
arvoluokituksillensa
essive arvoluokituksenaan
arvoluokituksenansa 		arvoluokituksinaan
arvoluokituksinansa
translative arvoluokituksekseen
arvoluokitukseksensa 		arvoluokituksikseen
arvoluokituksiksensa
abessive arvoluokituksettaan
arvoluokituksettansa 		arvoluokituksittaan
arvoluokituksittansa
instructive — —
comitative — arvoluokituksineen
arvoluokituksinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.