banaalistunut

Finnish

Verb

banaalistunut

  1. past indicative connegative of banaalistua

Participle

banaalistunut

  1. past active participle of banaalistua

Declension

Inflection of banaalistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative banaalistunut banaalistuneet
genitive banaalistuneen banaalistuneiden
banaalistuneitten
partitive banaalistunutta banaalistuneita
illative banaalistuneeseen banaalistuneisiin
banaalistuneihin
singular plural
nominative banaalistunut banaalistuneet
accusative nom. banaalistunut banaalistuneet
gen. banaalistuneen
genitive banaalistuneen banaalistuneiden
banaalistuneitten
partitive banaalistunutta banaalistuneita
inessive banaalistuneessa banaalistuneissa
elative banaalistuneesta banaalistuneista
illative banaalistuneeseen banaalistuneisiin
banaalistuneihin
adessive banaalistuneella banaalistuneilla
ablative banaalistuneelta banaalistuneilta
allative banaalistuneelle banaalistuneille
essive banaalistuneena banaalistuneina
translative banaalistuneeksi banaalistuneiksi
abessive banaalistuneetta banaalistuneitta
instructive — banaalistunein
comitative — banaalistuneine
Possessive forms of banaalistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistuneeni banaalistuneeni
accusative nom. banaalistuneeni banaalistuneeni
gen. banaalistuneeni
genitive banaalistuneeni banaalistuneideni
banaalistuneitteni
partitive banaalistunuttani banaalistuneitani
inessive banaalistuneessani banaalistuneissani
elative banaalistuneestani banaalistuneistani
illative banaalistuneeseeni banaalistuneisiini
banaalistuneihini
adessive banaalistuneellani banaalistuneillani
ablative banaalistuneeltani banaalistuneiltani
allative banaalistuneelleni banaalistuneilleni
essive banaalistuneenani banaalistuneinani
translative banaalistuneekseni banaalistuneikseni
abessive banaalistuneettani banaalistuneittani
instructive — —
comitative — banaalistuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistuneesi banaalistuneesi
accusative nom. banaalistuneesi banaalistuneesi
gen. banaalistuneesi
genitive banaalistuneesi banaalistuneidesi
banaalistuneittesi
partitive banaalistunuttasi banaalistuneitasi
inessive banaalistuneessasi banaalistuneissasi
elative banaalistuneestasi banaalistuneistasi
illative banaalistuneeseesi banaalistuneisiisi
banaalistuneihisi
adessive banaalistuneellasi banaalistuneillasi
ablative banaalistuneeltasi banaalistuneiltasi
allative banaalistuneellesi banaalistuneillesi
essive banaalistuneenasi banaalistuneinasi
translative banaalistuneeksesi banaalistuneiksesi
abessive banaalistuneettasi banaalistuneittasi
instructive — —
comitative — banaalistuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistuneemme banaalistuneemme
accusative nom. banaalistuneemme banaalistuneemme
gen. banaalistuneemme
genitive banaalistuneemme banaalistuneidemme
banaalistuneittemme
partitive banaalistunuttamme banaalistuneitamme
inessive banaalistuneessamme banaalistuneissamme
elative banaalistuneestamme banaalistuneistamme
illative banaalistuneeseemme banaalistuneisiimme
banaalistuneihimme
adessive banaalistuneellamme banaalistuneillamme
ablative banaalistuneeltamme banaalistuneiltamme
allative banaalistuneellemme banaalistuneillemme
essive banaalistuneenamme banaalistuneinamme
translative banaalistuneeksemme banaalistuneiksemme
abessive banaalistuneettamme banaalistuneittamme
instructive — —
comitative — banaalistuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistuneenne banaalistuneenne
accusative nom. banaalistuneenne banaalistuneenne
gen. banaalistuneenne
genitive banaalistuneenne banaalistuneidenne
banaalistuneittenne
partitive banaalistunuttanne banaalistuneitanne
inessive banaalistuneessanne banaalistuneissanne
elative banaalistuneestanne banaalistuneistanne
illative banaalistuneeseenne banaalistuneisiinne
banaalistuneihinne
adessive banaalistuneellanne banaalistuneillanne
ablative banaalistuneeltanne banaalistuneiltanne
allative banaalistuneellenne banaalistuneillenne
essive banaalistuneenanne banaalistuneinanne
translative banaalistuneeksenne banaalistuneiksenne
abessive banaalistuneettanne banaalistuneittanne
instructive — —
comitative — banaalistuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative banaalistuneensa banaalistuneensa
accusative nom. banaalistuneensa banaalistuneensa
gen. banaalistuneensa
genitive banaalistuneensa banaalistuneidensa
banaalistuneittensa
partitive banaalistunuttaan
banaalistunuttansa 		banaalistuneitaan
banaalistuneitansa
inessive banaalistuneessaan
banaalistuneessansa 		banaalistuneissaan
banaalistuneissansa
elative banaalistuneestaan
banaalistuneestansa 		banaalistuneistaan
banaalistuneistansa
illative banaalistuneeseensa banaalistuneisiinsa
banaalistuneihinsa
adessive banaalistuneellaan
banaalistuneellansa 		banaalistuneillaan
banaalistuneillansa
ablative banaalistuneeltaan
banaalistuneeltansa 		banaalistuneiltaan
banaalistuneiltansa
allative banaalistuneelleen
banaalistuneellensa 		banaalistuneilleen
banaalistuneillensa
essive banaalistuneenaan
banaalistuneenansa 		banaalistuneinaan
banaalistuneinansa
translative banaalistuneekseen
banaalistuneeksensa 		banaalistuneikseen
banaalistuneiksensa
abessive banaalistuneettaan
banaalistuneettansa 		banaalistuneittaan
banaalistuneittansa
instructive — —
comitative — banaalistuneineen
banaalistuneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.