banaalistuttu

Finnish

Verb

banaalistuttu

  1. past passive indicative connegative of banaalistua

Participle

banaalistuttu

  1. past passive participle of banaalistua

Declension

Inflection of banaalistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative banaalistuttu banaalistutut
genitive banaalistutun banaalistuttujen
partitive banaalistuttua banaalistuttuja
illative banaalistuttuun banaalistuttuihin
singular plural
nominative banaalistuttu banaalistutut
accusative nom. banaalistuttu banaalistutut
gen. banaalistutun
genitive banaalistutun banaalistuttujen
partitive banaalistuttua banaalistuttuja
inessive banaalistutussa banaalistutuissa
elative banaalistutusta banaalistutuista
illative banaalistuttuun banaalistuttuihin
adessive banaalistutulla banaalistutuilla
ablative banaalistutulta banaalistutuilta
allative banaalistutulle banaalistutuille
essive banaalistuttuna banaalistuttuina
translative banaalistutuksi banaalistutuiksi
abessive banaalistututta banaalistutuitta
instructive — banaalistutuin
comitative — banaalistuttuine
Possessive forms of banaalistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistuttuni banaalistuttuni
accusative nom. banaalistuttuni banaalistuttuni
gen. banaalistuttuni
genitive banaalistuttuni banaalistuttujeni
partitive banaalistuttuani banaalistuttujani
inessive banaalistutussani banaalistutuissani
elative banaalistutustani banaalistutuistani
illative banaalistuttuuni banaalistuttuihini
adessive banaalistutullani banaalistutuillani
ablative banaalistutultani banaalistutuiltani
allative banaalistutulleni banaalistutuilleni
essive banaalistuttunani banaalistuttuinani
translative banaalistutukseni banaalistutuikseni
abessive banaalistututtani banaalistutuittani
instructive — —
comitative — banaalistuttuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative banaalistuttusi banaalistuttusi
accusative nom. banaalistuttusi banaalistuttusi
gen. banaalistuttusi
genitive banaalistuttusi banaalistuttujesi
partitive banaalistuttuasi banaalistuttujasi
inessive banaalistutussasi banaalistutuissasi
elative banaalistutustasi banaalistutuistasi
illative banaalistuttuusi banaalistuttuihisi
adessive banaalistutullasi banaalistutuillasi
ablative banaalistutultasi banaalistutuiltasi
allative banaalistutullesi banaalistutuillesi
essive banaalistuttunasi banaalistuttuinasi
translative banaalistutuksesi banaalistutuiksesi
abessive banaalistututtasi banaalistutuittasi
instructive — —
comitative — banaalistuttuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistuttumme banaalistuttumme
accusative nom. banaalistuttumme banaalistuttumme
gen. banaalistuttumme
genitive banaalistuttumme banaalistuttujemme
partitive banaalistuttuamme banaalistuttujamme
inessive banaalistutussamme banaalistutuissamme
elative banaalistutustamme banaalistutuistamme
illative banaalistuttuumme banaalistuttuihimme
adessive banaalistutullamme banaalistutuillamme
ablative banaalistutultamme banaalistutuiltamme
allative banaalistutullemme banaalistutuillemme
essive banaalistuttunamme banaalistuttuinamme
translative banaalistutuksemme banaalistutuiksemme
abessive banaalistututtamme banaalistutuittamme
instructive — —
comitative — banaalistuttuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative banaalistuttunne banaalistuttunne
accusative nom. banaalistuttunne banaalistuttunne
gen. banaalistuttunne
genitive banaalistuttunne banaalistuttujenne
partitive banaalistuttuanne banaalistuttujanne
inessive banaalistutussanne banaalistutuissanne
elative banaalistutustanne banaalistutuistanne
illative banaalistuttuunne banaalistuttuihinne
adessive banaalistutullanne banaalistutuillanne
ablative banaalistutultanne banaalistutuiltanne
allative banaalistutullenne banaalistutuillenne
essive banaalistuttunanne banaalistuttuinanne
translative banaalistutuksenne banaalistutuiksenne
abessive banaalistututtanne banaalistutuittanne
instructive — —
comitative — banaalistuttuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative banaalistuttunsa banaalistuttunsa
accusative nom. banaalistuttunsa banaalistuttunsa
gen. banaalistuttunsa
genitive banaalistuttunsa banaalistuttujensa
partitive banaalistuttuaan
banaalistuttuansa 		banaalistuttujaan
banaalistuttujansa
inessive banaalistutussaan
banaalistutussansa 		banaalistutuissaan
banaalistutuissansa
elative banaalistutustaan
banaalistutustansa 		banaalistutuistaan
banaalistutuistansa
illative banaalistuttuunsa banaalistuttuihinsa
adessive banaalistutullaan
banaalistutullansa 		banaalistutuillaan
banaalistutuillansa
ablative banaalistutultaan
banaalistutultansa 		banaalistutuiltaan
banaalistutuiltansa
allative banaalistutulleen
banaalistutullensa 		banaalistutuilleen
banaalistutuillensa
essive banaalistuttunaan
banaalistuttunansa 		banaalistuttuinaan
banaalistuttuinansa
translative banaalistutukseen
banaalistutuksensa 		banaalistutuikseen
banaalistutuiksensa
abessive banaalistututtaan
banaalistututtansa 		banaalistutuittaan
banaalistutuittansa
instructive — —
comitative — banaalistuttuineen
banaalistuttuinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.