benediktiini

Finnish

Etymology

From French bénédictin.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈbenediktiːni/, [ˈbe̞ne̞ˌdikt̪iːni]
  • Rhymes: -iktiːni
  • Syllabification(key): be‧ne‧dik‧tii‧ni
  • Hyphenation(key): be‧ne‧dik‧tii‧ni

Noun

benediktiini

  1. Benedictine (monk or nun)
  2. (in the plural) Benedictine Order
  3. (as modifier in compound terms) Benedictine (of or pertaining to Benedictine order)

Declension

Inflection of benediktiini (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative benediktiini benediktiinit
genitive benediktiinin benediktiinien
partitive benediktiiniä benediktiinejä
illative benediktiiniin benediktiineihin
singular plural
nominative benediktiini benediktiinit
accusative nom. benediktiini benediktiinit
gen. benediktiinin
genitive benediktiinin benediktiinien
partitive benediktiiniä benediktiinejä
inessive benediktiinissä benediktiineissä
elative benediktiinistä benediktiineistä
illative benediktiiniin benediktiineihin
adessive benediktiinillä benediktiineillä
ablative benediktiiniltä benediktiineiltä
allative benediktiinille benediktiineille
essive benediktiininä benediktiineinä
translative benediktiiniksi benediktiineiksi
abessive benediktiinittä benediktiineittä
instructive — benediktiinein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of benediktiini (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative benediktiinini benediktiinini
accusative nom. benediktiinini benediktiinini
gen. benediktiinini
genitive benediktiinini benediktiinieni
partitive benediktiiniäni benediktiinejäni
inessive benediktiinissäni benediktiineissäni
elative benediktiinistäni benediktiineistäni
illative benediktiiniini benediktiineihini
adessive benediktiinilläni benediktiineilläni
ablative benediktiiniltäni benediktiineiltäni
allative benediktiinilleni benediktiineilleni
essive benediktiininäni benediktiineinäni
translative benediktiinikseni benediktiineikseni
abessive benediktiinittäni benediktiineittäni
instructive — —
comitative — benediktiineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative benediktiinisi benediktiinisi
accusative nom. benediktiinisi benediktiinisi
gen. benediktiinisi
genitive benediktiinisi benediktiiniesi
partitive benediktiiniäsi benediktiinejäsi
inessive benediktiinissäsi benediktiineissäsi
elative benediktiinistäsi benediktiineistäsi
illative benediktiiniisi benediktiineihisi
adessive benediktiinilläsi benediktiineilläsi
ablative benediktiiniltäsi benediktiineiltäsi
allative benediktiinillesi benediktiineillesi
essive benediktiininäsi benediktiineinäsi
translative benediktiiniksesi benediktiineiksesi
abessive benediktiinittäsi benediktiineittäsi
instructive — —
comitative — benediktiineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative benediktiinimme benediktiinimme
accusative nom. benediktiinimme benediktiinimme
gen. benediktiinimme
genitive benediktiinimme benediktiiniemme
partitive benediktiiniämme benediktiinejämme
inessive benediktiinissämme benediktiineissämme
elative benediktiinistämme benediktiineistämme
illative benediktiiniimme benediktiineihimme
adessive benediktiinillämme benediktiineillämme
ablative benediktiiniltämme benediktiineiltämme
allative benediktiinillemme benediktiineillemme
essive benediktiininämme benediktiineinämme
translative benediktiiniksemme benediktiineiksemme
abessive benediktiinittämme benediktiineittämme
instructive — —
comitative — benediktiineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative benediktiininne benediktiininne
accusative nom. benediktiininne benediktiininne
gen. benediktiininne
genitive benediktiininne benediktiinienne
partitive benediktiiniänne benediktiinejänne
inessive benediktiinissänne benediktiineissänne
elative benediktiinistänne benediktiineistänne
illative benediktiiniinne benediktiineihinne
adessive benediktiinillänne benediktiineillänne
ablative benediktiiniltänne benediktiineiltänne
allative benediktiinillenne benediktiineillenne
essive benediktiininänne benediktiineinänne
translative benediktiiniksenne benediktiineiksenne
abessive benediktiinittänne benediktiineittänne
instructive — —
comitative — benediktiineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative benediktiininsä benediktiininsä
accusative nom. benediktiininsä benediktiininsä
gen. benediktiininsä
genitive benediktiininsä benediktiiniensä
partitive benediktiiniään
benediktiiniänsä 		benediktiinejään
benediktiinejänsä
inessive benediktiinissään
benediktiinissänsä 		benediktiineissään
benediktiineissänsä
elative benediktiinistään
benediktiinistänsä 		benediktiineistään
benediktiineistänsä
illative benediktiiniinsä benediktiineihinsä
adessive benediktiinillään
benediktiinillänsä 		benediktiineillään
benediktiineillänsä
ablative benediktiiniltään
benediktiiniltänsä 		benediktiineiltään
benediktiineiltänsä
allative benediktiinilleen
benediktiinillensä 		benediktiineilleen
benediktiineillensä
essive benediktiininään
benediktiininänsä 		benediktiineinään
benediktiineinänsä
translative benediktiinikseen
benediktiiniksensä 		benediktiineikseen
benediktiineiksensä
abessive benediktiinittään
benediktiinittänsä 		benediktiineittään
benediktiineittänsä
instructive — —
comitative — benediktiineineen
benediktiineinensä

Synonyms

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.