dikki

Finnish

Etymology

Borrowed from English dick.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈdikːi/, [ˈdikːi]
  • Rhymes: -ikːi
  • Syllabification(key): dik‧ki
  • Hyphenation(key): dik‧ki

Noun

dikki (colloquial, humorous)

  1. dick, prick, cock (penis)
    Synonyms: siitin, penis

Declension

Inflection of dikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative dikki dikit
genitive dikin dikkien
partitive dikkiä dikkejä
illative dikkiin dikkeihin
singular plural
nominative dikki dikit
accusative nom. dikki dikit
gen. dikin
genitive dikin dikkien
partitive dikkiä dikkejä
inessive dikissä dikeissä
elative dikistä dikeistä
illative dikkiin dikkeihin
adessive dikillä dikeillä
ablative dikiltä dikeiltä
allative dikille dikeille
essive dikkinä dikkeinä
translative dikiksi dikeiksi
abessive dikittä dikeittä
instructive — dikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of dikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative dikkini dikkini
accusative nom. dikkini dikkini
gen. dikkini
genitive dikkini dikkieni
partitive dikkiäni dikkejäni
inessive dikissäni dikeissäni
elative dikistäni dikeistäni
illative dikkiini dikkeihini
adessive dikilläni dikeilläni
ablative dikiltäni dikeiltäni
allative dikilleni dikeilleni
essive dikkinäni dikkeinäni
translative dikikseni dikeikseni
abessive dikittäni dikeittäni
instructive — —
comitative — dikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative dikkisi dikkisi
accusative nom. dikkisi dikkisi
gen. dikkisi
genitive dikkisi dikkiesi
partitive dikkiäsi dikkejäsi
inessive dikissäsi dikeissäsi
elative dikistäsi dikeistäsi
illative dikkiisi dikkeihisi
adessive dikilläsi dikeilläsi
ablative dikiltäsi dikeiltäsi
allative dikillesi dikeillesi
essive dikkinäsi dikkeinäsi
translative dikiksesi dikeiksesi
abessive dikittäsi dikeittäsi
instructive — —
comitative — dikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative dikkimme dikkimme
accusative nom. dikkimme dikkimme
gen. dikkimme
genitive dikkimme dikkiemme
partitive dikkiämme dikkejämme
inessive dikissämme dikeissämme
elative dikistämme dikeistämme
illative dikkiimme dikkeihimme
adessive dikillämme dikeillämme
ablative dikiltämme dikeiltämme
allative dikillemme dikeillemme
essive dikkinämme dikkeinämme
translative dikiksemme dikeiksemme
abessive dikittämme dikeittämme
instructive — —
comitative — dikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative dikkinne dikkinne
accusative nom. dikkinne dikkinne
gen. dikkinne
genitive dikkinne dikkienne
partitive dikkiänne dikkejänne
inessive dikissänne dikeissänne
elative dikistänne dikeistänne
illative dikkiinne dikkeihinne
adessive dikillänne dikeillänne
ablative dikiltänne dikeiltänne
allative dikillenne dikeillenne
essive dikkinänne dikkeinänne
translative dikiksenne dikeiksenne
abessive dikittänne dikeittänne
instructive — —
comitative — dikkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative dikkinsä dikkinsä
accusative nom. dikkinsä dikkinsä
gen. dikkinsä
genitive dikkinsä dikkiensä
partitive dikkiään
dikkiänsä 		dikkejään
dikkejänsä
inessive dikissään
dikissänsä 		dikeissään
dikeissänsä
elative dikistään
dikistänsä 		dikeistään
dikeistänsä
illative dikkiinsä dikkeihinsä
adessive dikillään
dikillänsä 		dikeillään
dikeillänsä
ablative dikiltään
dikiltänsä 		dikeiltään
dikeiltänsä
allative dikilleen
dikillensä 		dikeilleen
dikeillensä
essive dikkinään
dikkinänsä 		dikkeinään
dikkeinänsä
translative dikikseen
dikiksensä 		dikeikseen
dikeiksensä
abessive dikittään
dikittänsä 		dikeittään
dikeittänsä
instructive — —
comitative — dikkeineen
dikkeinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.