edellyttäminen

Finnish

Etymology

edellyttää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈedelːytːæminen/, [ˈe̞de̞lˌlyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): e‧del‧lyt‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): edel‧lyt‧tä‧mi‧nen

Noun

edellyttäminen

  1. verbal noun of edellyttää
    1. requiring, obliging
    2. presupposing
    3. presuming, assuming

Declension

Inflection of edellyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative edellyttäminen edellyttämiset
genitive edellyttämisen edellyttämisten
edellyttämisien
partitive edellyttämistä edellyttämisiä
illative edellyttämiseen edellyttämisiin
singular plural
nominative edellyttäminen edellyttämiset
accusative nom. edellyttäminen edellyttämiset
gen. edellyttämisen
genitive edellyttämisen edellyttämisten
edellyttämisien
partitive edellyttämistä edellyttämisiä
inessive edellyttämisessä edellyttämisissä
elative edellyttämisestä edellyttämisistä
illative edellyttämiseen edellyttämisiin
adessive edellyttämisellä edellyttämisillä
ablative edellyttämiseltä edellyttämisiltä
allative edellyttämiselle edellyttämisille
essive edellyttämisenä edellyttämisinä
translative edellyttämiseksi edellyttämisiksi
abessive edellyttämisettä edellyttämisittä
instructive — edellyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of edellyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative edellyttämiseni edellyttämiseni
accusative nom. edellyttämiseni edellyttämiseni
gen. edellyttämiseni
genitive edellyttämiseni edellyttämisteni
edellyttämisieni
partitive edellyttämistäni edellyttämisiäni
inessive edellyttämisessäni edellyttämisissäni
elative edellyttämisestäni edellyttämisistäni
illative edellyttämiseeni edellyttämisiini
adessive edellyttämiselläni edellyttämisilläni
ablative edellyttämiseltäni edellyttämisiltäni
allative edellyttämiselleni edellyttämisilleni
essive edellyttämisenäni edellyttämisinäni
translative edellyttämisekseni edellyttämisikseni
abessive edellyttämisettäni edellyttämisittäni
instructive — —
comitative — edellyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative edellyttämisesi edellyttämisesi
accusative nom. edellyttämisesi edellyttämisesi
gen. edellyttämisesi
genitive edellyttämisesi edellyttämistesi
edellyttämisiesi
partitive edellyttämistäsi edellyttämisiäsi
inessive edellyttämisessäsi edellyttämisissäsi
elative edellyttämisestäsi edellyttämisistäsi
illative edellyttämiseesi edellyttämisiisi
adessive edellyttämiselläsi edellyttämisilläsi
ablative edellyttämiseltäsi edellyttämisiltäsi
allative edellyttämisellesi edellyttämisillesi
essive edellyttämisenäsi edellyttämisinäsi
translative edellyttämiseksesi edellyttämisiksesi
abessive edellyttämisettäsi edellyttämisittäsi
instructive — —
comitative — edellyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative edellyttämisemme edellyttämisemme
accusative nom. edellyttämisemme edellyttämisemme
gen. edellyttämisemme
genitive edellyttämisemme edellyttämistemme
edellyttämisiemme
partitive edellyttämistämme edellyttämisiämme
inessive edellyttämisessämme edellyttämisissämme
elative edellyttämisestämme edellyttämisistämme
illative edellyttämiseemme edellyttämisiimme
adessive edellyttämisellämme edellyttämisillämme
ablative edellyttämiseltämme edellyttämisiltämme
allative edellyttämisellemme edellyttämisillemme
essive edellyttämisenämme edellyttämisinämme
translative edellyttämiseksemme edellyttämisiksemme
abessive edellyttämisettämme edellyttämisittämme
instructive — —
comitative — edellyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative edellyttämisenne edellyttämisenne
accusative nom. edellyttämisenne edellyttämisenne
gen. edellyttämisenne
genitive edellyttämisenne edellyttämistenne
edellyttämisienne
partitive edellyttämistänne edellyttämisiänne
inessive edellyttämisessänne edellyttämisissänne
elative edellyttämisestänne edellyttämisistänne
illative edellyttämiseenne edellyttämisiinne
adessive edellyttämisellänne edellyttämisillänne
ablative edellyttämiseltänne edellyttämisiltänne
allative edellyttämisellenne edellyttämisillenne
essive edellyttämisenänne edellyttämisinänne
translative edellyttämiseksenne edellyttämisiksenne
abessive edellyttämisettänne edellyttämisittänne
instructive — —
comitative — edellyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative edellyttämisensä edellyttämisensä
accusative nom. edellyttämisensä edellyttämisensä
gen. edellyttämisensä
genitive edellyttämisensä edellyttämistensä
edellyttämisiensä
partitive edellyttämistään
edellyttämistänsä 		edellyttämisiään
edellyttämisiänsä
inessive edellyttämisessään
edellyttämisessänsä 		edellyttämisissään
edellyttämisissänsä
elative edellyttämisestään
edellyttämisestänsä 		edellyttämisistään
edellyttämisistänsä
illative edellyttämiseensä edellyttämisiinsä
adessive edellyttämisellään
edellyttämisellänsä 		edellyttämisillään
edellyttämisillänsä
ablative edellyttämiseltään
edellyttämiseltänsä 		edellyttämisiltään
edellyttämisiltänsä
allative edellyttämiselleen
edellyttämisellensä 		edellyttämisilleen
edellyttämisillensä
essive edellyttämisenään
edellyttämisenänsä 		edellyttämisinään
edellyttämisinänsä
translative edellyttämisekseen
edellyttämiseksensä 		edellyttämisikseen
edellyttämisiksensä
abessive edellyttämisettään
edellyttämisettänsä 		edellyttämisittään
edellyttämisittänsä
instructive — —
comitative — edellyttämisineen
edellyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.