ehdollinen

Finnish

Etymology

ehdo +‎ -llinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈehdolːinen/, [ˈe̞hdo̞lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): eh‧dol‧li‧nen
  • Hyphenation(key): eh‧dol‧li‧nen

Adjective

ehdollinen (comparative ehdollisempi, superlative ehdollisin)

  1. conditional (limited by a condition)
  2. (law) suspended
    ehdollinen rangaistus ― suspended sentence, probation

Declension

Inflection of ehdollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ehdollinen ehdolliset
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
illative ehdolliseen ehdollisiin
singular plural
nominative ehdollinen ehdolliset
accusative nom. ehdollinen ehdolliset
gen. ehdollisen
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
inessive ehdollisessa ehdollisissa
elative ehdollisesta ehdollisista
illative ehdolliseen ehdollisiin
adessive ehdollisella ehdollisilla
ablative ehdolliselta ehdollisilta
allative ehdolliselle ehdollisille
essive ehdollisena ehdollisina
translative ehdolliseksi ehdollisiksi
abessive ehdollisetta ehdollisitta
instructive — ehdollisin
comitative — ehdollisine
Possessive forms of ehdollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ehdolliseni ehdolliseni
accusative nom. ehdolliseni ehdolliseni
gen. ehdolliseni
genitive ehdolliseni ehdollisteni
ehdollisieni
partitive ehdollistani ehdollisiani
inessive ehdollisessani ehdollisissani
elative ehdollisestani ehdollisistani
illative ehdolliseeni ehdollisiini
adessive ehdollisellani ehdollisillani
ablative ehdolliseltani ehdollisiltani
allative ehdolliselleni ehdollisilleni
essive ehdollisenani ehdollisinani
translative ehdollisekseni ehdollisikseni
abessive ehdollisettani ehdollisittani
instructive — —
comitative — ehdollisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ehdollisesi ehdollisesi
accusative nom. ehdollisesi ehdollisesi
gen. ehdollisesi
genitive ehdollisesi ehdollistesi
ehdollisiesi
partitive ehdollistasi ehdollisiasi
inessive ehdollisessasi ehdollisissasi
elative ehdollisestasi ehdollisistasi
illative ehdolliseesi ehdollisiisi
adessive ehdollisellasi ehdollisillasi
ablative ehdolliseltasi ehdollisiltasi
allative ehdollisellesi ehdollisillesi
essive ehdollisenasi ehdollisinasi
translative ehdolliseksesi ehdollisiksesi
abessive ehdollisettasi ehdollisittasi
instructive — —
comitative — ehdollisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ehdollisemme ehdollisemme
accusative nom. ehdollisemme ehdollisemme
gen. ehdollisemme
genitive ehdollisemme ehdollistemme
ehdollisiemme
partitive ehdollistamme ehdollisiamme
inessive ehdollisessamme ehdollisissamme
elative ehdollisestamme ehdollisistamme
illative ehdolliseemme ehdollisiimme
adessive ehdollisellamme ehdollisillamme
ablative ehdolliseltamme ehdollisiltamme
allative ehdollisellemme ehdollisillemme
essive ehdollisenamme ehdollisinamme
translative ehdolliseksemme ehdollisiksemme
abessive ehdollisettamme ehdollisittamme
instructive — —
comitative — ehdollisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ehdollisenne ehdollisenne
accusative nom. ehdollisenne ehdollisenne
gen. ehdollisenne
genitive ehdollisenne ehdollistenne
ehdollisienne
partitive ehdollistanne ehdollisianne
inessive ehdollisessanne ehdollisissanne
elative ehdollisestanne ehdollisistanne
illative ehdolliseenne ehdollisiinne
adessive ehdollisellanne ehdollisillanne
ablative ehdolliseltanne ehdollisiltanne
allative ehdollisellenne ehdollisillenne
essive ehdollisenanne ehdollisinanne
translative ehdolliseksenne ehdollisiksenne
abessive ehdollisettanne ehdollisittanne
instructive — —
comitative — ehdollisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ehdollisensa ehdollisensa
accusative nom. ehdollisensa ehdollisensa
gen. ehdollisensa
genitive ehdollisensa ehdollistensa
ehdollisiensa
partitive ehdollistaan
ehdollistansa 		ehdollisiaan
ehdollisiansa
inessive ehdollisessaan
ehdollisessansa 		ehdollisissaan
ehdollisissansa
elative ehdollisestaan
ehdollisestansa 		ehdollisistaan
ehdollisistansa
illative ehdolliseensa ehdollisiinsa
adessive ehdollisellaan
ehdollisellansa 		ehdollisillaan
ehdollisillansa
ablative ehdolliseltaan
ehdolliseltansa 		ehdollisiltaan
ehdollisiltansa
allative ehdolliselleen
ehdollisellensa 		ehdollisilleen
ehdollisillensa
essive ehdollisenaan
ehdollisenansa 		ehdollisinaan
ehdollisinansa
translative ehdollisekseen
ehdolliseksensa 		ehdollisikseen
ehdollisiksensa
abessive ehdollisettaan
ehdollisettansa 		ehdollisittaan
ehdollisittansa
instructive — —
comitative — ehdollisineen
ehdollisinensa

Derived terms

Noun

ehdollinen (colloquial)

  1. (law) probation

Usage notes

  • In general speech, the legal adjectives ehdollinen and ehdonalainen are often confused. A suspended prison sentence, i.e. probation, is ehdollinen vankeusrangaistus (literally "conditional punishment of incarceration") and a parole is ehdonalainen vapaus (literally "conditional freedom").

Declension

Inflection of ehdollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ehdollinen ehdolliset
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
illative ehdolliseen ehdollisiin
singular plural
nominative ehdollinen ehdolliset
accusative nom. ehdollinen ehdolliset
gen. ehdollisen
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
inessive ehdollisessa ehdollisissa
elative ehdollisesta ehdollisista
illative ehdolliseen ehdollisiin
adessive ehdollisella ehdollisilla
ablative ehdolliselta ehdollisilta
allative ehdolliselle ehdollisille
essive ehdollisena ehdollisina
translative ehdolliseksi ehdollisiksi
abessive ehdollisetta ehdollisitta
instructive — ehdollisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ehdollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ehdolliseni ehdolliseni
accusative nom. ehdolliseni ehdolliseni
gen. ehdolliseni
genitive ehdolliseni ehdollisteni
ehdollisieni
partitive ehdollistani ehdollisiani
inessive ehdollisessani ehdollisissani
elative ehdollisestani ehdollisistani
illative ehdolliseeni ehdollisiini
adessive ehdollisellani ehdollisillani
ablative ehdolliseltani ehdollisiltani
allative ehdolliselleni ehdollisilleni
essive ehdollisenani ehdollisinani
translative ehdollisekseni ehdollisikseni
abessive ehdollisettani ehdollisittani
instructive — —
comitative — ehdollisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ehdollisesi ehdollisesi
accusative nom. ehdollisesi ehdollisesi
gen. ehdollisesi
genitive ehdollisesi ehdollistesi
ehdollisiesi
partitive ehdollistasi ehdollisiasi
inessive ehdollisessasi ehdollisissasi
elative ehdollisestasi ehdollisistasi
illative ehdolliseesi ehdollisiisi
adessive ehdollisellasi ehdollisillasi
ablative ehdolliseltasi ehdollisiltasi
allative ehdollisellesi ehdollisillesi
essive ehdollisenasi ehdollisinasi
translative ehdolliseksesi ehdollisiksesi
abessive ehdollisettasi ehdollisittasi
instructive — —
comitative — ehdollisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ehdollisemme ehdollisemme
accusative nom. ehdollisemme ehdollisemme
gen. ehdollisemme
genitive ehdollisemme ehdollistemme
ehdollisiemme
partitive ehdollistamme ehdollisiamme
inessive ehdollisessamme ehdollisissamme
elative ehdollisestamme ehdollisistamme
illative ehdolliseemme ehdollisiimme
adessive ehdollisellamme ehdollisillamme
ablative ehdolliseltamme ehdollisiltamme
allative ehdollisellemme ehdollisillemme
essive ehdollisenamme ehdollisinamme
translative ehdolliseksemme ehdollisiksemme
abessive ehdollisettamme ehdollisittamme
instructive — —
comitative — ehdollisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ehdollisenne ehdollisenne
accusative nom. ehdollisenne ehdollisenne
gen. ehdollisenne
genitive ehdollisenne ehdollistenne
ehdollisienne
partitive ehdollistanne ehdollisianne
inessive ehdollisessanne ehdollisissanne
elative ehdollisestanne ehdollisistanne
illative ehdolliseenne ehdollisiinne
adessive ehdollisellanne ehdollisillanne
ablative ehdolliseltanne ehdollisiltanne
allative ehdollisellenne ehdollisillenne
essive ehdollisenanne ehdollisinanne
translative ehdolliseksenne ehdollisiksenne
abessive ehdollisettanne ehdollisittanne
instructive — —
comitative — ehdollisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ehdollisensa ehdollisensa
accusative nom. ehdollisensa ehdollisensa
gen. ehdollisensa
genitive ehdollisensa ehdollistensa
ehdollisiensa
partitive ehdollistaan
ehdollistansa 		ehdollisiaan
ehdollisiansa
inessive ehdollisessaan
ehdollisessansa 		ehdollisissaan
ehdollisissansa
elative ehdollisestaan
ehdollisestansa 		ehdollisistaan
ehdollisistansa
illative ehdolliseensa ehdollisiinsa
adessive ehdollisellaan
ehdollisellansa 		ehdollisillaan
ehdollisillansa
ablative ehdolliseltaan
ehdolliseltansa 		ehdollisiltaan
ehdollisiltansa
allative ehdolliselleen
ehdollisellensa 		ehdollisilleen
ehdollisillensa
essive ehdollisenaan
ehdollisenansa 		ehdollisinaan
ehdollisinansa
translative ehdollisekseen
ehdolliseksensa 		ehdollisikseen
ehdollisiksensa
abessive ehdollisettaan
ehdollisettansa 		ehdollisittaan
ehdollisittansa
instructive — —
comitative — ehdollisineen
ehdollisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.