ehdottomuus

Finnish

Etymology

ehdoton +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈehdotːomuːs/, [ˈe̞hdo̞t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification(key): eh‧dot‧to‧muus
  • Hyphenation(key): eh‧dot‧to‧muus

Noun

ehdottomuus

  1. The property of being unconditional; absoluteness.

Declension

Inflection of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative ehdottomuus ehdottomuudet
genitive ehdottomuuden ehdottomuuksien
partitive ehdottomuutta ehdottomuuksia
illative ehdottomuuteen ehdottomuuksiin
singular plural
nominative ehdottomuus ehdottomuudet
accusative nom. ehdottomuus ehdottomuudet
gen. ehdottomuuden
genitive ehdottomuuden ehdottomuuksien
partitive ehdottomuutta ehdottomuuksia
inessive ehdottomuudessa ehdottomuuksissa
elative ehdottomuudesta ehdottomuuksista
illative ehdottomuuteen ehdottomuuksiin
adessive ehdottomuudella ehdottomuuksilla
ablative ehdottomuudelta ehdottomuuksilta
allative ehdottomuudelle ehdottomuuksille
essive ehdottomuutena ehdottomuuksina
translative ehdottomuudeksi ehdottomuuksiksi
abessive ehdottomuudetta ehdottomuuksitta
instructive — ehdottomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ehdottomuuteni ehdottomuuteni
accusative nom. ehdottomuuteni ehdottomuuteni
gen. ehdottomuuteni
genitive ehdottomuuteni ehdottomuuksieni
partitive ehdottomuuttani ehdottomuuksiani
inessive ehdottomuudessani ehdottomuuksissani
elative ehdottomuudestani ehdottomuuksistani
illative ehdottomuuteeni ehdottomuuksiini
adessive ehdottomuudellani ehdottomuuksillani
ablative ehdottomuudeltani ehdottomuuksiltani
allative ehdottomuudelleni ehdottomuuksilleni
essive ehdottomuutenani ehdottomuuksinani
translative ehdottomuudekseni ehdottomuuksikseni
abessive ehdottomuudettani ehdottomuuksittani
instructive — —
comitative — ehdottomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ehdottomuutesi ehdottomuutesi
accusative nom. ehdottomuutesi ehdottomuutesi
gen. ehdottomuutesi
genitive ehdottomuutesi ehdottomuuksiesi
partitive ehdottomuuttasi ehdottomuuksiasi
inessive ehdottomuudessasi ehdottomuuksissasi
elative ehdottomuudestasi ehdottomuuksistasi
illative ehdottomuuteesi ehdottomuuksiisi
adessive ehdottomuudellasi ehdottomuuksillasi
ablative ehdottomuudeltasi ehdottomuuksiltasi
allative ehdottomuudellesi ehdottomuuksillesi
essive ehdottomuutenasi ehdottomuuksinasi
translative ehdottomuudeksesi ehdottomuuksiksesi
abessive ehdottomuudettasi ehdottomuuksittasi
instructive — —
comitative — ehdottomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ehdottomuutemme ehdottomuutemme
accusative nom. ehdottomuutemme ehdottomuutemme
gen. ehdottomuutemme
genitive ehdottomuutemme ehdottomuuksiemme
partitive ehdottomuuttamme ehdottomuuksiamme
inessive ehdottomuudessamme ehdottomuuksissamme
elative ehdottomuudestamme ehdottomuuksistamme
illative ehdottomuuteemme ehdottomuuksiimme
adessive ehdottomuudellamme ehdottomuuksillamme
ablative ehdottomuudeltamme ehdottomuuksiltamme
allative ehdottomuudellemme ehdottomuuksillemme
essive ehdottomuutenamme ehdottomuuksinamme
translative ehdottomuudeksemme ehdottomuuksiksemme
abessive ehdottomuudettamme ehdottomuuksittamme
instructive — —
comitative — ehdottomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ehdottomuutenne ehdottomuutenne
accusative nom. ehdottomuutenne ehdottomuutenne
gen. ehdottomuutenne
genitive ehdottomuutenne ehdottomuuksienne
partitive ehdottomuuttanne ehdottomuuksianne
inessive ehdottomuudessanne ehdottomuuksissanne
elative ehdottomuudestanne ehdottomuuksistanne
illative ehdottomuuteenne ehdottomuuksiinne
adessive ehdottomuudellanne ehdottomuuksillanne
ablative ehdottomuudeltanne ehdottomuuksiltanne
allative ehdottomuudellenne ehdottomuuksillenne
essive ehdottomuutenanne ehdottomuuksinanne
translative ehdottomuudeksenne ehdottomuuksiksenne
abessive ehdottomuudettanne ehdottomuuksittanne
instructive — —
comitative — ehdottomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ehdottomuutensa ehdottomuutensa
accusative nom. ehdottomuutensa ehdottomuutensa
gen. ehdottomuutensa
genitive ehdottomuutensa ehdottomuuksiensa
partitive ehdottomuuttaan
ehdottomuuttansa 		ehdottomuuksiaan
ehdottomuuksiansa
inessive ehdottomuudessaan
ehdottomuudessansa 		ehdottomuuksissaan
ehdottomuuksissansa
elative ehdottomuudestaan
ehdottomuudestansa 		ehdottomuuksistaan
ehdottomuuksistansa
illative ehdottomuuteensa ehdottomuuksiinsa
adessive ehdottomuudellaan
ehdottomuudellansa 		ehdottomuuksillaan
ehdottomuuksillansa
ablative ehdottomuudeltaan
ehdottomuudeltansa 		ehdottomuuksiltaan
ehdottomuuksiltansa
allative ehdottomuudelleen
ehdottomuudellensa 		ehdottomuuksilleen
ehdottomuuksillensa
essive ehdottomuutenaan
ehdottomuutenansa 		ehdottomuuksinaan
ehdottomuuksinansa
translative ehdottomuudekseen
ehdottomuudeksensa 		ehdottomuuksikseen
ehdottomuuksiksensa
abessive ehdottomuudettaan
ehdottomuudettansa 		ehdottomuuksittaan
ehdottomuuksittansa
instructive — —
comitative — ehdottomuuksineen
ehdottomuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.