| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteensä
|
| accusative
|
nom.
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteensä
|
| gen.
|
eläinmaantieteensä
|
| genitive
|
eläinmaantieteensä
|
eläinmaantieteidensä eläinmaantieteittensä
|
| partitive
|
eläinmaantiedettään eläinmaantiedettänsä
|
eläinmaantieteitään eläinmaantieteitänsä
|
| inessive
|
eläinmaantieteessään eläinmaantieteessänsä
|
eläinmaantieteissään eläinmaantieteissänsä
|
| elative
|
eläinmaantieteestään eläinmaantieteestänsä
|
eläinmaantieteistään eläinmaantieteistänsä
|
| illative
|
eläinmaantieteeseensä
|
eläinmaantieteisiinsä eläinmaantieteihinsä
|
| adessive
|
eläinmaantieteellään eläinmaantieteellänsä
|
eläinmaantieteillään eläinmaantieteillänsä
|
| ablative
|
eläinmaantieteeltään eläinmaantieteeltänsä
|
eläinmaantieteiltään eläinmaantieteiltänsä
|
| allative
|
eläinmaantieteelleen eläinmaantieteellensä
|
eläinmaantieteilleen eläinmaantieteillensä
|
| essive
|
eläinmaantieteenään eläinmaantieteenänsä
|
eläinmaantieteinään eläinmaantieteinänsä
|
| translative
|
eläinmaantieteekseen eläinmaantieteeksensä
|
eläinmaantieteikseen eläinmaantieteiksensä
|
| abessive
|
eläinmaantieteettään eläinmaantieteettänsä
|
eläinmaantieteittään eläinmaantieteittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläinmaantieteineen eläinmaantieteinensä
|