Finnish
Etymology
eläin (“animal”) + tiede (“science”). Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1844.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈelæi̯nˌtie̯deˣ/, [ˈe̞læi̯n̪ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
- Rhymes: -iede
- Syllabification(key): e‧läin‧tie‧de
- Hyphenation(key): eläin‧tiede
Noun
eläintiede
- zoology
Declension
| Inflection of eläintiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
|
| nominative
|
eläintiede
|
eläintieteet
|
| genitive
|
eläintieteen
|
eläintieteiden
eläintieteitten
|
| partitive
|
eläintiedettä
|
eläintieteitä
|
| illative
|
eläintieteeseen
|
eläintieteisiin
eläintieteihin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintiede
|
eläintieteet
|
| accusative
|
nom.
|
eläintiede
|
eläintieteet
|
| gen.
|
eläintieteen
|
| genitive
|
eläintieteen
|
eläintieteiden
eläintieteitten
|
| partitive
|
eläintiedettä
|
eläintieteitä
|
| inessive
|
eläintieteessä
|
eläintieteissä
|
| elative
|
eläintieteestä
|
eläintieteistä
|
| illative
|
eläintieteeseen
|
eläintieteisiin
eläintieteihin
|
| adessive
|
eläintieteellä
|
eläintieteillä
|
| ablative
|
eläintieteeltä
|
eläintieteiltä
|
| allative
|
eläintieteelle
|
eläintieteille
|
| essive
|
eläintieteenä
|
eläintieteinä
|
| translative
|
eläintieteeksi
|
eläintieteiksi
|
| abessive
|
eläintieteettä
|
eläintieteittä
|
| instructive
|
—
|
eläintietein
|
| comitative
|
See the possessive forms below.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintieteeni
|
eläintieteeni
|
| accusative
|
nom.
|
eläintieteeni
|
eläintieteeni
|
| gen.
|
eläintieteeni
|
| genitive
|
eläintieteeni
|
eläintieteideni
eläintieteitteni
|
| partitive
|
eläintiedettäni
|
eläintieteitäni
|
| inessive
|
eläintieteessäni
|
eläintieteissäni
|
| elative
|
eläintieteestäni
|
eläintieteistäni
|
| illative
|
eläintieteeseeni
|
eläintieteisiini
eläintieteihini
|
| adessive
|
eläintieteelläni
|
eläintieteilläni
|
| ablative
|
eläintieteeltäni
|
eläintieteiltäni
|
| allative
|
eläintieteelleni
|
eläintieteilleni
|
| essive
|
eläintieteenäni
|
eläintieteinäni
|
| translative
|
eläintieteekseni
|
eläintieteikseni
|
| abessive
|
eläintieteettäni
|
eläintieteittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläintieteineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintieteesi
|
eläintieteesi
|
| accusative
|
nom.
|
eläintieteesi
|
eläintieteesi
|
| gen.
|
eläintieteesi
|
| genitive
|
eläintieteesi
|
eläintieteidesi
eläintieteittesi
|
| partitive
|
eläintiedettäsi
|
eläintieteitäsi
|
| inessive
|
eläintieteessäsi
|
eläintieteissäsi
|
| elative
|
eläintieteestäsi
|
eläintieteistäsi
|
| illative
|
eläintieteeseesi
|
eläintieteisiisi
eläintieteihisi
|
| adessive
|
eläintieteelläsi
|
eläintieteilläsi
|
| ablative
|
eläintieteeltäsi
|
eläintieteiltäsi
|
| allative
|
eläintieteellesi
|
eläintieteillesi
|
| essive
|
eläintieteenäsi
|
eläintieteinäsi
|
| translative
|
eläintieteeksesi
|
eläintieteiksesi
|
| abessive
|
eläintieteettäsi
|
eläintieteittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläintieteinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintieteemme
|
eläintieteemme
|
| accusative
|
nom.
|
eläintieteemme
|
eläintieteemme
|
| gen.
|
eläintieteemme
|
| genitive
|
eläintieteemme
|
eläintieteidemme
eläintieteittemme
|
| partitive
|
eläintiedettämme
|
eläintieteitämme
|
| inessive
|
eläintieteessämme
|
eläintieteissämme
|
| elative
|
eläintieteestämme
|
eläintieteistämme
|
| illative
|
eläintieteeseemme
|
eläintieteisiimme
eläintieteihimme
|
| adessive
|
eläintieteellämme
|
eläintieteillämme
|
| ablative
|
eläintieteeltämme
|
eläintieteiltämme
|
| allative
|
eläintieteellemme
|
eläintieteillemme
|
| essive
|
eläintieteenämme
|
eläintieteinämme
|
| translative
|
eläintieteeksemme
|
eläintieteiksemme
|
| abessive
|
eläintieteettämme
|
eläintieteittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläintieteinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintieteenne
|
eläintieteenne
|
| accusative
|
nom.
|
eläintieteenne
|
eläintieteenne
|
| gen.
|
eläintieteenne
|
| genitive
|
eläintieteenne
|
eläintieteidenne
eläintieteittenne
|
| partitive
|
eläintiedettänne
|
eläintieteitänne
|
| inessive
|
eläintieteessänne
|
eläintieteissänne
|
| elative
|
eläintieteestänne
|
eläintieteistänne
|
| illative
|
eläintieteeseenne
|
eläintieteisiinne
eläintieteihinne
|
| adessive
|
eläintieteellänne
|
eläintieteillänne
|
| ablative
|
eläintieteeltänne
|
eläintieteiltänne
|
| allative
|
eläintieteellenne
|
eläintieteillenne
|
| essive
|
eläintieteenänne
|
eläintieteinänne
|
| translative
|
eläintieteeksenne
|
eläintieteiksenne
|
| abessive
|
eläintieteettänne
|
eläintieteittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläintieteinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
eläintieteensä
|
eläintieteensä
|
| accusative
|
nom.
|
eläintieteensä
|
eläintieteensä
|
| gen.
|
eläintieteensä
|
| genitive
|
eläintieteensä
|
eläintieteidensä
eläintieteittensä
|
| partitive
|
eläintiedettään
eläintiedettänsä
|
eläintieteitään
eläintieteitänsä
|
| inessive
|
eläintieteessään
eläintieteessänsä
|
eläintieteissään
eläintieteissänsä
|
| elative
|
eläintieteestään
eläintieteestänsä
|
eläintieteistään
eläintieteistänsä
|
| illative
|
eläintieteeseensä
|
eläintieteisiinsä
eläintieteihinsä
|
| adessive
|
eläintieteellään
eläintieteellänsä
|
eläintieteillään
eläintieteillänsä
|
| ablative
|
eläintieteeltään
eläintieteeltänsä
|
eläintieteiltään
eläintieteiltänsä
|
| allative
|
eläintieteelleen
eläintieteellensä
|
eläintieteilleen
eläintieteillensä
|
| essive
|
eläintieteenään
eläintieteenänsä
|
eläintieteinään
eläintieteinänsä
|
| translative
|
eläintieteekseen
eläintieteeksensä
|
eläintieteikseen
eläintieteiksensä
|
| abessive
|
eläintieteettään
eläintieteettänsä
|
eläintieteittään
eläintieteittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
eläintieteineen
eläintieteinensä
|
|
Synonyms
Derived terms
Further reading