eläintulokas

Finnish

Etymology

eläin +‎ tulokas

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈelæi̯nˌtulokɑs/, [ˈe̞læi̯n̪ˌt̪ulo̞kɑ̝s̠]
  • Rhymes: -ulokɑs
  • Syllabification(key): e‧läin‧tu‧lo‧kas
  • Hyphenation(key): eläin‧tulo‧kas

Noun

eläintulokas

  1. a new arrival that is an animal, such as a new pet

Declension

Inflection of eläintulokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative eläintulokas eläintulokkaat
genitive eläintulokkaan eläintulokkaiden
eläintulokkaitten
partitive eläintulokasta eläintulokkaita
illative eläintulokkaaseen eläintulokkaisiin
singular plural
nominative eläintulokas eläintulokkaat
accusative nom. eläintulokas eläintulokkaat
gen. eläintulokkaan
genitive eläintulokkaan eläintulokkaiden
eläintulokkaitten
eläintulokasten rare
partitive eläintulokasta eläintulokkaita
inessive eläintulokkaassa eläintulokkaissa
elative eläintulokkaasta eläintulokkaista
illative eläintulokkaaseen eläintulokkaisiin
eläintulokkaihin rare
adessive eläintulokkaalla eläintulokkailla
ablative eläintulokkaalta eläintulokkailta
allative eläintulokkaalle eläintulokkaille
essive eläintulokkaana eläintulokkaina
translative eläintulokkaaksi eläintulokkaiksi
abessive eläintulokkaatta eläintulokkaitta
instructive — eläintulokkain
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eläintulokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative eläintulokkaani eläintulokkaani
accusative nom. eläintulokkaani eläintulokkaani
gen. eläintulokkaani
genitive eläintulokkaani eläintulokkaideni
eläintulokkaitteni
eläintulokasteni rare
partitive eläintulokastani eläintulokkaitani
inessive eläintulokkaassani eläintulokkaissani
elative eläintulokkaastani eläintulokkaistani
illative eläintulokkaaseeni eläintulokkaisiini
eläintulokkaihini rare
adessive eläintulokkaallani eläintulokkaillani
ablative eläintulokkaaltani eläintulokkailtani
allative eläintulokkaalleni eläintulokkailleni
essive eläintulokkaanani eläintulokkainani
translative eläintulokkaakseni eläintulokkaikseni
abessive eläintulokkaattani eläintulokkaittani
instructive — —
comitative — eläintulokkaineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eläintulokkaasi eläintulokkaasi
accusative nom. eläintulokkaasi eläintulokkaasi
gen. eläintulokkaasi
genitive eläintulokkaasi eläintulokkaidesi
eläintulokkaittesi
eläintulokastesi rare
partitive eläintulokastasi eläintulokkaitasi
inessive eläintulokkaassasi eläintulokkaissasi
elative eläintulokkaastasi eläintulokkaistasi
illative eläintulokkaaseesi eläintulokkaisiisi
eläintulokkaihisi rare
adessive eläintulokkaallasi eläintulokkaillasi
ablative eläintulokkaaltasi eläintulokkailtasi
allative eläintulokkaallesi eläintulokkaillesi
essive eläintulokkaanasi eläintulokkainasi
translative eläintulokkaaksesi eläintulokkaiksesi
abessive eläintulokkaattasi eläintulokkaittasi
instructive — —
comitative — eläintulokkainesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eläintulokkaamme eläintulokkaamme
accusative nom. eläintulokkaamme eläintulokkaamme
gen. eläintulokkaamme
genitive eläintulokkaamme eläintulokkaidemme
eläintulokkaittemme
eläintulokastemme rare
partitive eläintulokastamme eläintulokkaitamme
inessive eläintulokkaassamme eläintulokkaissamme
elative eläintulokkaastamme eläintulokkaistamme
illative eläintulokkaaseemme eläintulokkaisiimme
eläintulokkaihimme rare
adessive eläintulokkaallamme eläintulokkaillamme
ablative eläintulokkaaltamme eläintulokkailtamme
allative eläintulokkaallemme eläintulokkaillemme
essive eläintulokkaanamme eläintulokkainamme
translative eläintulokkaaksemme eläintulokkaiksemme
abessive eläintulokkaattamme eläintulokkaittamme
instructive — —
comitative — eläintulokkainemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eläintulokkaanne eläintulokkaanne
accusative nom. eläintulokkaanne eläintulokkaanne
gen. eläintulokkaanne
genitive eläintulokkaanne eläintulokkaidenne
eläintulokkaittenne
eläintulokastenne rare
partitive eläintulokastanne eläintulokkaitanne
inessive eläintulokkaassanne eläintulokkaissanne
elative eläintulokkaastanne eläintulokkaistanne
illative eläintulokkaaseenne eläintulokkaisiinne
eläintulokkaihinne rare
adessive eläintulokkaallanne eläintulokkaillanne
ablative eläintulokkaaltanne eläintulokkailtanne
allative eläintulokkaallenne eläintulokkaillenne
essive eläintulokkaananne eläintulokkainanne
translative eläintulokkaaksenne eläintulokkaiksenne
abessive eläintulokkaattanne eläintulokkaittanne
instructive — —
comitative — eläintulokkainenne
third-person possessor
singular plural
nominative eläintulokkaansa eläintulokkaansa
accusative nom. eläintulokkaansa eläintulokkaansa
gen. eläintulokkaansa
genitive eläintulokkaansa eläintulokkaidensa
eläintulokkaittensa
eläintulokastensa rare
partitive eläintulokastaan
eläintulokastansa 		eläintulokkaitaan
eläintulokkaitansa
inessive eläintulokkaassaan
eläintulokkaassansa 		eläintulokkaissaan
eläintulokkaissansa
elative eläintulokkaastaan
eläintulokkaastansa 		eläintulokkaistaan
eläintulokkaistansa
illative eläintulokkaaseensa eläintulokkaisiinsa
eläintulokkaihinsa rare
adessive eläintulokkaallaan
eläintulokkaallansa 		eläintulokkaillaan
eläintulokkaillansa
ablative eläintulokkaaltaan
eläintulokkaaltansa 		eläintulokkailtaan
eläintulokkailtansa
allative eläintulokkaalleen
eläintulokkaallensa 		eläintulokkailleen
eläintulokkaillensa
essive eläintulokkaanaan
eläintulokkaanansa 		eläintulokkainaan
eläintulokkainansa
translative eläintulokkaakseen
eläintulokkaaksensa 		eläintulokkaikseen
eläintulokkaiksensa
abessive eläintulokkaattaan
eläintulokkaattansa 		eläintulokkaittaan
eläintulokkaittansa
instructive — —
comitative — eläintulokkaineen
eläintulokkainensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.