| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
epähuomionsa
|
epähuomionsa
|
| accusative
|
nom.
|
epähuomionsa
|
epähuomionsa
|
| gen.
|
epähuomionsa
|
| genitive
|
epähuomionsa
|
epähuomioidensa epähuomioittensa
|
| partitive
|
epähuomiotaan epähuomiotansa
|
epähuomioitaan epähuomioitansa
|
| inessive
|
epähuomiossaan epähuomiossansa
|
epähuomioissaan epähuomioissansa
|
| elative
|
epähuomiostaan epähuomiostansa
|
epähuomioistaan epähuomioistansa
|
| illative
|
epähuomioonsa
|
epähuomioihinsa
|
| adessive
|
epähuomiollaan epähuomiollansa
|
epähuomioillaan epähuomioillansa
|
| ablative
|
epähuomioltaan epähuomioltansa
|
epähuomioiltaan epähuomioiltansa
|
| allative
|
epähuomiolleen epähuomiollensa
|
epähuomioilleen epähuomioillensa
|
| essive
|
epähuomionaan epähuomionansa
|
epähuomioinaan epähuomioinansa
|
| translative
|
epähuomiokseen epähuomioksensa
|
epähuomioikseen epähuomioiksensa
|
| abessive
|
epähuomiottaan epähuomiottansa
|
epähuomioittaan epähuomioittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
epähuomioineen epähuomioinensa
|