epäilyttänyt

Finnish

Participle

epäilyttänyt

  1. past active participle of epäilyttää

Declension

Inflection of epäilyttänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative epäilyttänyt epäilyttäneet
genitive epäilyttäneen epäilyttäneiden
epäilyttäneitten
partitive epäilyttänyttä epäilyttäneitä
illative epäilyttäneeseen epäilyttäneisiin
epäilyttäneihin
singular plural
nominative epäilyttänyt epäilyttäneet
accusative nom. epäilyttänyt epäilyttäneet
gen. epäilyttäneen
genitive epäilyttäneen epäilyttäneiden
epäilyttäneitten
partitive epäilyttänyttä epäilyttäneitä
inessive epäilyttäneessä epäilyttäneissä
elative epäilyttäneestä epäilyttäneistä
illative epäilyttäneeseen epäilyttäneisiin
epäilyttäneihin
adessive epäilyttäneellä epäilyttäneillä
ablative epäilyttäneeltä epäilyttäneiltä
allative epäilyttäneelle epäilyttäneille
essive epäilyttäneenä epäilyttäneinä
translative epäilyttäneeksi epäilyttäneiksi
abessive epäilyttäneettä epäilyttäneittä
instructive — epäilyttänein
comitative — epäilyttäneine
Possessive forms of epäilyttänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative epäilyttäneeni epäilyttäneeni
accusative nom. epäilyttäneeni epäilyttäneeni
gen. epäilyttäneeni
genitive epäilyttäneeni epäilyttäneideni
epäilyttäneitteni
partitive epäilyttänyttäni epäilyttäneitäni
inessive epäilyttäneessäni epäilyttäneissäni
elative epäilyttäneestäni epäilyttäneistäni
illative epäilyttäneeseeni epäilyttäneisiini
epäilyttäneihini
adessive epäilyttäneelläni epäilyttäneilläni
ablative epäilyttäneeltäni epäilyttäneiltäni
allative epäilyttäneelleni epäilyttäneilleni
essive epäilyttäneenäni epäilyttäneinäni
translative epäilyttäneekseni epäilyttäneikseni
abessive epäilyttäneettäni epäilyttäneittäni
instructive — —
comitative — epäilyttäneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative epäilyttäneesi epäilyttäneesi
accusative nom. epäilyttäneesi epäilyttäneesi
gen. epäilyttäneesi
genitive epäilyttäneesi epäilyttäneidesi
epäilyttäneittesi
partitive epäilyttänyttäsi epäilyttäneitäsi
inessive epäilyttäneessäsi epäilyttäneissäsi
elative epäilyttäneestäsi epäilyttäneistäsi
illative epäilyttäneeseesi epäilyttäneisiisi
epäilyttäneihisi
adessive epäilyttäneelläsi epäilyttäneilläsi
ablative epäilyttäneeltäsi epäilyttäneiltäsi
allative epäilyttäneellesi epäilyttäneillesi
essive epäilyttäneenäsi epäilyttäneinäsi
translative epäilyttäneeksesi epäilyttäneiksesi
abessive epäilyttäneettäsi epäilyttäneittäsi
instructive — —
comitative — epäilyttäneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative epäilyttäneemme epäilyttäneemme
accusative nom. epäilyttäneemme epäilyttäneemme
gen. epäilyttäneemme
genitive epäilyttäneemme epäilyttäneidemme
epäilyttäneittemme
partitive epäilyttänyttämme epäilyttäneitämme
inessive epäilyttäneessämme epäilyttäneissämme
elative epäilyttäneestämme epäilyttäneistämme
illative epäilyttäneeseemme epäilyttäneisiimme
epäilyttäneihimme
adessive epäilyttäneellämme epäilyttäneillämme
ablative epäilyttäneeltämme epäilyttäneiltämme
allative epäilyttäneellemme epäilyttäneillemme
essive epäilyttäneenämme epäilyttäneinämme
translative epäilyttäneeksemme epäilyttäneiksemme
abessive epäilyttäneettämme epäilyttäneittämme
instructive — —
comitative — epäilyttäneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative epäilyttäneenne epäilyttäneenne
accusative nom. epäilyttäneenne epäilyttäneenne
gen. epäilyttäneenne
genitive epäilyttäneenne epäilyttäneidenne
epäilyttäneittenne
partitive epäilyttänyttänne epäilyttäneitänne
inessive epäilyttäneessänne epäilyttäneissänne
elative epäilyttäneestänne epäilyttäneistänne
illative epäilyttäneeseenne epäilyttäneisiinne
epäilyttäneihinne
adessive epäilyttäneellänne epäilyttäneillänne
ablative epäilyttäneeltänne epäilyttäneiltänne
allative epäilyttäneellenne epäilyttäneillenne
essive epäilyttäneenänne epäilyttäneinänne
translative epäilyttäneeksenne epäilyttäneiksenne
abessive epäilyttäneettänne epäilyttäneittänne
instructive — —
comitative — epäilyttäneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative epäilyttäneensä epäilyttäneensä
accusative nom. epäilyttäneensä epäilyttäneensä
gen. epäilyttäneensä
genitive epäilyttäneensä epäilyttäneidensä
epäilyttäneittensä
partitive epäilyttänyttään
epäilyttänyttänsä 		epäilyttäneitään
epäilyttäneitänsä
inessive epäilyttäneessään
epäilyttäneessänsä 		epäilyttäneissään
epäilyttäneissänsä
elative epäilyttäneestään
epäilyttäneestänsä 		epäilyttäneistään
epäilyttäneistänsä
illative epäilyttäneeseensä epäilyttäneisiinsä
epäilyttäneihinsä
adessive epäilyttäneellään
epäilyttäneellänsä 		epäilyttäneillään
epäilyttäneillänsä
ablative epäilyttäneeltään
epäilyttäneeltänsä 		epäilyttäneiltään
epäilyttäneiltänsä
allative epäilyttäneelleen
epäilyttäneellensä 		epäilyttäneilleen
epäilyttäneillensä
essive epäilyttäneenään
epäilyttäneenänsä 		epäilyttäneinään
epäilyttäneinänsä
translative epäilyttäneekseen
epäilyttäneeksensä 		epäilyttäneikseen
epäilyttäneiksensä
abessive epäilyttäneettään
epäilyttäneettänsä 		epäilyttäneittään
epäilyttäneittänsä
instructive — —
comitative — epäilyttäneineen
epäilyttäneinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.