erikoismies

Finnish

Etymology

erikois- +‎ mies

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerikoi̯sˌmie̯s/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌmie̞̯s̠]
  • Rhymes: -ies
  • Syllabification(key): e‧ri‧kois‧mies
  • Hyphenation(key): erikois‧mies

Noun

erikoismies

  1. (male) specialist

Declension

Inflection of erikoismies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative erikoismies erikoismiehet
genitive erikoismiehen erikoismiesten
erikoismiehien
partitive erikoismiestä erikoismiehiä
illative erikoismieheen erikoismiehiin
singular plural
nominative erikoismies erikoismiehet
accusative nom. erikoismies erikoismiehet
gen. erikoismiehen
genitive erikoismiehen erikoismiesten
erikoismiehien
partitive erikoismiestä erikoismiehiä
inessive erikoismiehessä erikoismiehissä
elative erikoismiehestä erikoismiehistä
illative erikoismieheen erikoismiehiin
adessive erikoismiehellä erikoismiehillä
ablative erikoismieheltä erikoismiehiltä
allative erikoismiehelle erikoismiehille
essive erikoismiehenä erikoismiehinä
translative erikoismieheksi erikoismiehiksi
abessive erikoismiehettä erikoismiehittä
instructive — erikoismiehin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erikoismies (Kotus type 42/mies, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erikoismieheni erikoismieheni
accusative nom. erikoismieheni erikoismieheni
gen. erikoismieheni
genitive erikoismieheni erikoismiesteni
erikoismiehieni
partitive erikoismiestäni erikoismiehiäni
inessive erikoismiehessäni erikoismiehissäni
elative erikoismiehestäni erikoismiehistäni
illative erikoismieheeni erikoismiehiini
adessive erikoismiehelläni erikoismiehilläni
ablative erikoismieheltäni erikoismiehiltäni
allative erikoismiehelleni erikoismiehilleni
essive erikoismiehenäni erikoismiehinäni
translative erikoismiehekseni erikoismiehikseni
abessive erikoismiehettäni erikoismiehittäni
instructive — —
comitative — erikoismiehineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erikoismiehesi erikoismiehesi
accusative nom. erikoismiehesi erikoismiehesi
gen. erikoismiehesi
genitive erikoismiehesi erikoismiestesi
erikoismiehiesi
partitive erikoismiestäsi erikoismiehiäsi
inessive erikoismiehessäsi erikoismiehissäsi
elative erikoismiehestäsi erikoismiehistäsi
illative erikoismieheesi erikoismiehiisi
adessive erikoismiehelläsi erikoismiehilläsi
ablative erikoismieheltäsi erikoismiehiltäsi
allative erikoismiehellesi erikoismiehillesi
essive erikoismiehenäsi erikoismiehinäsi
translative erikoismieheksesi erikoismiehiksesi
abessive erikoismiehettäsi erikoismiehittäsi
instructive — —
comitative — erikoismiehinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erikoismiehemme erikoismiehemme
accusative nom. erikoismiehemme erikoismiehemme
gen. erikoismiehemme
genitive erikoismiehemme erikoismiestemme
erikoismiehiemme
partitive erikoismiestämme erikoismiehiämme
inessive erikoismiehessämme erikoismiehissämme
elative erikoismiehestämme erikoismiehistämme
illative erikoismieheemme erikoismiehiimme
adessive erikoismiehellämme erikoismiehillämme
ablative erikoismieheltämme erikoismiehiltämme
allative erikoismiehellemme erikoismiehillemme
essive erikoismiehenämme erikoismiehinämme
translative erikoismieheksemme erikoismiehiksemme
abessive erikoismiehettämme erikoismiehittämme
instructive — —
comitative — erikoismiehinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erikoismiehenne erikoismiehenne
accusative nom. erikoismiehenne erikoismiehenne
gen. erikoismiehenne
genitive erikoismiehenne erikoismiestenne
erikoismiehienne
partitive erikoismiestänne erikoismiehiänne
inessive erikoismiehessänne erikoismiehissänne
elative erikoismiehestänne erikoismiehistänne
illative erikoismieheenne erikoismiehiinne
adessive erikoismiehellänne erikoismiehillänne
ablative erikoismieheltänne erikoismiehiltänne
allative erikoismiehellenne erikoismiehillenne
essive erikoismiehenänne erikoismiehinänne
translative erikoismieheksenne erikoismiehiksenne
abessive erikoismiehettänne erikoismiehittänne
instructive — —
comitative — erikoismiehinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erikoismiehensä erikoismiehensä
accusative nom. erikoismiehensä erikoismiehensä
gen. erikoismiehensä
genitive erikoismiehensä erikoismiestensä
erikoismiehiensä
partitive erikoismiestään
erikoismiestänsä 		erikoismiehiään
erikoismiehiänsä
inessive erikoismiehessään
erikoismiehessänsä 		erikoismiehissään
erikoismiehissänsä
elative erikoismiehestään
erikoismiehestänsä 		erikoismiehistään
erikoismiehistänsä
illative erikoismieheensä erikoismiehiinsä
adessive erikoismiehellään
erikoismiehellänsä 		erikoismiehillään
erikoismiehillänsä
ablative erikoismieheltään
erikoismieheltänsä 		erikoismiehiltään
erikoismiehiltänsä
allative erikoismiehelleen
erikoismiehellensä 		erikoismiehilleen
erikoismiehillensä
essive erikoismiehenään
erikoismiehenänsä 		erikoismiehinään
erikoismiehinänsä
translative erikoismiehekseen
erikoismieheksensä 		erikoismiehikseen
erikoismiehiksensä
abessive erikoismiehettään
erikoismiehettänsä 		erikoismiehittään
erikoismiehittänsä
instructive — —
comitative — erikoismiehineen
erikoismiehinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.