erikoistanut

Finnish

Participle

erikoistanut

  1. past active participle of erikoistaa

Declension

Inflection of erikoistanut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative erikoistanut erikoistaneet
genitive erikoistaneen erikoistaneiden
erikoistaneitten
partitive erikoistanutta erikoistaneita
illative erikoistaneeseen erikoistaneisiin
erikoistaneihin
singular plural
nominative erikoistanut erikoistaneet
accusative nom. erikoistanut erikoistaneet
gen. erikoistaneen
genitive erikoistaneen erikoistaneiden
erikoistaneitten
partitive erikoistanutta erikoistaneita
inessive erikoistaneessa erikoistaneissa
elative erikoistaneesta erikoistaneista
illative erikoistaneeseen erikoistaneisiin
erikoistaneihin
adessive erikoistaneella erikoistaneilla
ablative erikoistaneelta erikoistaneilta
allative erikoistaneelle erikoistaneille
essive erikoistaneena erikoistaneina
translative erikoistaneeksi erikoistaneiksi
abessive erikoistaneetta erikoistaneitta
instructive — erikoistanein
comitative — erikoistaneine
Possessive forms of erikoistanut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erikoistaneeni erikoistaneeni
accusative nom. erikoistaneeni erikoistaneeni
gen. erikoistaneeni
genitive erikoistaneeni erikoistaneideni
erikoistaneitteni
partitive erikoistanuttani erikoistaneitani
inessive erikoistaneessani erikoistaneissani
elative erikoistaneestani erikoistaneistani
illative erikoistaneeseeni erikoistaneisiini
erikoistaneihini
adessive erikoistaneellani erikoistaneillani
ablative erikoistaneeltani erikoistaneiltani
allative erikoistaneelleni erikoistaneilleni
essive erikoistaneenani erikoistaneinani
translative erikoistaneekseni erikoistaneikseni
abessive erikoistaneettani erikoistaneittani
instructive — —
comitative — erikoistaneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erikoistaneesi erikoistaneesi
accusative nom. erikoistaneesi erikoistaneesi
gen. erikoistaneesi
genitive erikoistaneesi erikoistaneidesi
erikoistaneittesi
partitive erikoistanuttasi erikoistaneitasi
inessive erikoistaneessasi erikoistaneissasi
elative erikoistaneestasi erikoistaneistasi
illative erikoistaneeseesi erikoistaneisiisi
erikoistaneihisi
adessive erikoistaneellasi erikoistaneillasi
ablative erikoistaneeltasi erikoistaneiltasi
allative erikoistaneellesi erikoistaneillesi
essive erikoistaneenasi erikoistaneinasi
translative erikoistaneeksesi erikoistaneiksesi
abessive erikoistaneettasi erikoistaneittasi
instructive — —
comitative — erikoistaneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erikoistaneemme erikoistaneemme
accusative nom. erikoistaneemme erikoistaneemme
gen. erikoistaneemme
genitive erikoistaneemme erikoistaneidemme
erikoistaneittemme
partitive erikoistanuttamme erikoistaneitamme
inessive erikoistaneessamme erikoistaneissamme
elative erikoistaneestamme erikoistaneistamme
illative erikoistaneeseemme erikoistaneisiimme
erikoistaneihimme
adessive erikoistaneellamme erikoistaneillamme
ablative erikoistaneeltamme erikoistaneiltamme
allative erikoistaneellemme erikoistaneillemme
essive erikoistaneenamme erikoistaneinamme
translative erikoistaneeksemme erikoistaneiksemme
abessive erikoistaneettamme erikoistaneittamme
instructive — —
comitative — erikoistaneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erikoistaneenne erikoistaneenne
accusative nom. erikoistaneenne erikoistaneenne
gen. erikoistaneenne
genitive erikoistaneenne erikoistaneidenne
erikoistaneittenne
partitive erikoistanuttanne erikoistaneitanne
inessive erikoistaneessanne erikoistaneissanne
elative erikoistaneestanne erikoistaneistanne
illative erikoistaneeseenne erikoistaneisiinne
erikoistaneihinne
adessive erikoistaneellanne erikoistaneillanne
ablative erikoistaneeltanne erikoistaneiltanne
allative erikoistaneellenne erikoistaneillenne
essive erikoistaneenanne erikoistaneinanne
translative erikoistaneeksenne erikoistaneiksenne
abessive erikoistaneettanne erikoistaneittanne
instructive — —
comitative — erikoistaneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erikoistaneensa erikoistaneensa
accusative nom. erikoistaneensa erikoistaneensa
gen. erikoistaneensa
genitive erikoistaneensa erikoistaneidensa
erikoistaneittensa
partitive erikoistanuttaan
erikoistanuttansa 		erikoistaneitaan
erikoistaneitansa
inessive erikoistaneessaan
erikoistaneessansa 		erikoistaneissaan
erikoistaneissansa
elative erikoistaneestaan
erikoistaneestansa 		erikoistaneistaan
erikoistaneistansa
illative erikoistaneeseensa erikoistaneisiinsa
erikoistaneihinsa
adessive erikoistaneellaan
erikoistaneellansa 		erikoistaneillaan
erikoistaneillansa
ablative erikoistaneeltaan
erikoistaneeltansa 		erikoistaneiltaan
erikoistaneiltansa
allative erikoistaneelleen
erikoistaneellensa 		erikoistaneilleen
erikoistaneillensa
essive erikoistaneenaan
erikoistaneenansa 		erikoistaneinaan
erikoistaneinansa
translative erikoistaneekseen
erikoistaneeksensa 		erikoistaneikseen
erikoistaneiksensa
abessive erikoistaneettaan
erikoistaneettansa 		erikoistaneittaan
erikoistaneittansa
instructive — —
comitative — erikoistaneineen
erikoistaneinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.