erikoistapaus

Finnish

Etymology

erikois- +‎ tapaus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerikoi̯sˌtɑpɑus/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌtɑ̝pɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ɑpɑus
  • Syllabification(key): e‧ri‧kois‧ta‧pa‧us
  • Hyphenation(key): erikois‧tapa‧us

Noun

erikoistapaus

  1. special case

Declension

Inflection of erikoistapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative erikoistapaus erikoistapaukset
genitive erikoistapauksen erikoistapausten
erikoistapauksien
partitive erikoistapausta erikoistapauksia
illative erikoistapaukseen erikoistapauksiin
singular plural
nominative erikoistapaus erikoistapaukset
accusative nom. erikoistapaus erikoistapaukset
gen. erikoistapauksen
genitive erikoistapauksen erikoistapausten
erikoistapauksien
partitive erikoistapausta erikoistapauksia
inessive erikoistapauksessa erikoistapauksissa
elative erikoistapauksesta erikoistapauksista
illative erikoistapaukseen erikoistapauksiin
adessive erikoistapauksella erikoistapauksilla
ablative erikoistapaukselta erikoistapauksilta
allative erikoistapaukselle erikoistapauksille
essive erikoistapauksena erikoistapauksina
translative erikoistapaukseksi erikoistapauksiksi
abessive erikoistapauksetta erikoistapauksitta
instructive — erikoistapauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erikoistapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erikoistapaukseni erikoistapaukseni
accusative nom. erikoistapaukseni erikoistapaukseni
gen. erikoistapaukseni
genitive erikoistapaukseni erikoistapausteni
erikoistapauksieni
partitive erikoistapaustani erikoistapauksiani
inessive erikoistapauksessani erikoistapauksissani
elative erikoistapauksestani erikoistapauksistani
illative erikoistapaukseeni erikoistapauksiini
adessive erikoistapauksellani erikoistapauksillani
ablative erikoistapaukseltani erikoistapauksiltani
allative erikoistapaukselleni erikoistapauksilleni
essive erikoistapauksenani erikoistapauksinani
translative erikoistapauksekseni erikoistapauksikseni
abessive erikoistapauksettani erikoistapauksittani
instructive — —
comitative — erikoistapauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erikoistapauksesi erikoistapauksesi
accusative nom. erikoistapauksesi erikoistapauksesi
gen. erikoistapauksesi
genitive erikoistapauksesi erikoistapaustesi
erikoistapauksiesi
partitive erikoistapaustasi erikoistapauksiasi
inessive erikoistapauksessasi erikoistapauksissasi
elative erikoistapauksestasi erikoistapauksistasi
illative erikoistapaukseesi erikoistapauksiisi
adessive erikoistapauksellasi erikoistapauksillasi
ablative erikoistapaukseltasi erikoistapauksiltasi
allative erikoistapauksellesi erikoistapauksillesi
essive erikoistapauksenasi erikoistapauksinasi
translative erikoistapaukseksesi erikoistapauksiksesi
abessive erikoistapauksettasi erikoistapauksittasi
instructive — —
comitative — erikoistapauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erikoistapauksemme erikoistapauksemme
accusative nom. erikoistapauksemme erikoistapauksemme
gen. erikoistapauksemme
genitive erikoistapauksemme erikoistapaustemme
erikoistapauksiemme
partitive erikoistapaustamme erikoistapauksiamme
inessive erikoistapauksessamme erikoistapauksissamme
elative erikoistapauksestamme erikoistapauksistamme
illative erikoistapaukseemme erikoistapauksiimme
adessive erikoistapauksellamme erikoistapauksillamme
ablative erikoistapaukseltamme erikoistapauksiltamme
allative erikoistapauksellemme erikoistapauksillemme
essive erikoistapauksenamme erikoistapauksinamme
translative erikoistapaukseksemme erikoistapauksiksemme
abessive erikoistapauksettamme erikoistapauksittamme
instructive — —
comitative — erikoistapauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erikoistapauksenne erikoistapauksenne
accusative nom. erikoistapauksenne erikoistapauksenne
gen. erikoistapauksenne
genitive erikoistapauksenne erikoistapaustenne
erikoistapauksienne
partitive erikoistapaustanne erikoistapauksianne
inessive erikoistapauksessanne erikoistapauksissanne
elative erikoistapauksestanne erikoistapauksistanne
illative erikoistapaukseenne erikoistapauksiinne
adessive erikoistapauksellanne erikoistapauksillanne
ablative erikoistapaukseltanne erikoistapauksiltanne
allative erikoistapauksellenne erikoistapauksillenne
essive erikoistapauksenanne erikoistapauksinanne
translative erikoistapaukseksenne erikoistapauksiksenne
abessive erikoistapauksettanne erikoistapauksittanne
instructive — —
comitative — erikoistapauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erikoistapauksensa erikoistapauksensa
accusative nom. erikoistapauksensa erikoistapauksensa
gen. erikoistapauksensa
genitive erikoistapauksensa erikoistapaustensa
erikoistapauksiensa
partitive erikoistapaustaan
erikoistapaustansa 		erikoistapauksiaan
erikoistapauksiansa
inessive erikoistapauksessaan
erikoistapauksessansa 		erikoistapauksissaan
erikoistapauksissansa
elative erikoistapauksestaan
erikoistapauksestansa 		erikoistapauksistaan
erikoistapauksistansa
illative erikoistapaukseensa erikoistapauksiinsa
adessive erikoistapauksellaan
erikoistapauksellansa 		erikoistapauksillaan
erikoistapauksillansa
ablative erikoistapaukseltaan
erikoistapaukseltansa 		erikoistapauksiltaan
erikoistapauksiltansa
allative erikoistapaukselleen
erikoistapauksellensa 		erikoistapauksilleen
erikoistapauksillensa
essive erikoistapauksenaan
erikoistapauksenansa 		erikoistapauksinaan
erikoistapauksinansa
translative erikoistapauksekseen
erikoistapaukseksensa 		erikoistapauksikseen
erikoistapauksiksensa
abessive erikoistapauksettaan
erikoistapauksettansa 		erikoistapauksittaan
erikoistapauksittansa
instructive — —
comitative — erikoistapauksineen
erikoistapauksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.