erilaistunut

Finnish

Participle

erilaistunut

  1. past active participle of erilaistua

Declension

Inflection of erilaistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative erilaistunut erilaistuneet
genitive erilaistuneen erilaistuneiden
erilaistuneitten
partitive erilaistunutta erilaistuneita
illative erilaistuneeseen erilaistuneisiin
erilaistuneihin
singular plural
nominative erilaistunut erilaistuneet
accusative nom. erilaistunut erilaistuneet
gen. erilaistuneen
genitive erilaistuneen erilaistuneiden
erilaistuneitten
partitive erilaistunutta erilaistuneita
inessive erilaistuneessa erilaistuneissa
elative erilaistuneesta erilaistuneista
illative erilaistuneeseen erilaistuneisiin
erilaistuneihin
adessive erilaistuneella erilaistuneilla
ablative erilaistuneelta erilaistuneilta
allative erilaistuneelle erilaistuneille
essive erilaistuneena erilaistuneina
translative erilaistuneeksi erilaistuneiksi
abessive erilaistuneetta erilaistuneitta
instructive — erilaistunein
comitative — erilaistuneine
Possessive forms of erilaistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erilaistuneeni erilaistuneeni
accusative nom. erilaistuneeni erilaistuneeni
gen. erilaistuneeni
genitive erilaistuneeni erilaistuneideni
erilaistuneitteni
partitive erilaistunuttani erilaistuneitani
inessive erilaistuneessani erilaistuneissani
elative erilaistuneestani erilaistuneistani
illative erilaistuneeseeni erilaistuneisiini
erilaistuneihini
adessive erilaistuneellani erilaistuneillani
ablative erilaistuneeltani erilaistuneiltani
allative erilaistuneelleni erilaistuneilleni
essive erilaistuneenani erilaistuneinani
translative erilaistuneekseni erilaistuneikseni
abessive erilaistuneettani erilaistuneittani
instructive — —
comitative — erilaistuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erilaistuneesi erilaistuneesi
accusative nom. erilaistuneesi erilaistuneesi
gen. erilaistuneesi
genitive erilaistuneesi erilaistuneidesi
erilaistuneittesi
partitive erilaistunuttasi erilaistuneitasi
inessive erilaistuneessasi erilaistuneissasi
elative erilaistuneestasi erilaistuneistasi
illative erilaistuneeseesi erilaistuneisiisi
erilaistuneihisi
adessive erilaistuneellasi erilaistuneillasi
ablative erilaistuneeltasi erilaistuneiltasi
allative erilaistuneellesi erilaistuneillesi
essive erilaistuneenasi erilaistuneinasi
translative erilaistuneeksesi erilaistuneiksesi
abessive erilaistuneettasi erilaistuneittasi
instructive — —
comitative — erilaistuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erilaistuneemme erilaistuneemme
accusative nom. erilaistuneemme erilaistuneemme
gen. erilaistuneemme
genitive erilaistuneemme erilaistuneidemme
erilaistuneittemme
partitive erilaistunuttamme erilaistuneitamme
inessive erilaistuneessamme erilaistuneissamme
elative erilaistuneestamme erilaistuneistamme
illative erilaistuneeseemme erilaistuneisiimme
erilaistuneihimme
adessive erilaistuneellamme erilaistuneillamme
ablative erilaistuneeltamme erilaistuneiltamme
allative erilaistuneellemme erilaistuneillemme
essive erilaistuneenamme erilaistuneinamme
translative erilaistuneeksemme erilaistuneiksemme
abessive erilaistuneettamme erilaistuneittamme
instructive — —
comitative — erilaistuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erilaistuneenne erilaistuneenne
accusative nom. erilaistuneenne erilaistuneenne
gen. erilaistuneenne
genitive erilaistuneenne erilaistuneidenne
erilaistuneittenne
partitive erilaistunuttanne erilaistuneitanne
inessive erilaistuneessanne erilaistuneissanne
elative erilaistuneestanne erilaistuneistanne
illative erilaistuneeseenne erilaistuneisiinne
erilaistuneihinne
adessive erilaistuneellanne erilaistuneillanne
ablative erilaistuneeltanne erilaistuneiltanne
allative erilaistuneellenne erilaistuneillenne
essive erilaistuneenanne erilaistuneinanne
translative erilaistuneeksenne erilaistuneiksenne
abessive erilaistuneettanne erilaistuneittanne
instructive — —
comitative — erilaistuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erilaistuneensa erilaistuneensa
accusative nom. erilaistuneensa erilaistuneensa
gen. erilaistuneensa
genitive erilaistuneensa erilaistuneidensa
erilaistuneittensa
partitive erilaistunuttaan
erilaistunuttansa 		erilaistuneitaan
erilaistuneitansa
inessive erilaistuneessaan
erilaistuneessansa 		erilaistuneissaan
erilaistuneissansa
elative erilaistuneestaan
erilaistuneestansa 		erilaistuneistaan
erilaistuneistansa
illative erilaistuneeseensa erilaistuneisiinsa
erilaistuneihinsa
adessive erilaistuneellaan
erilaistuneellansa 		erilaistuneillaan
erilaistuneillansa
ablative erilaistuneeltaan
erilaistuneeltansa 		erilaistuneiltaan
erilaistuneiltansa
allative erilaistuneelleen
erilaistuneellensa 		erilaistuneilleen
erilaistuneillensa
essive erilaistuneenaan
erilaistuneenansa 		erilaistuneinaan
erilaistuneinansa
translative erilaistuneekseen
erilaistuneeksensa 		erilaistuneikseen
erilaistuneiksensa
abessive erilaistuneettaan
erilaistuneettansa 		erilaistuneittaan
erilaistuneittansa
instructive — —
comitative — erilaistuneineen
erilaistuneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.