erinomaisuus

Finnish

Etymology

erinomainen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerinˌomɑi̯suːs/, [ˈe̞rinˌo̞mɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -omɑisuːs
  • Syllabification(key): e‧rin‧o‧mai‧suus
  • Hyphenation(key): erin‧omai‧suus

Noun

erinomaisuus

  1. shine, excellence (in quality or appearance)

Declension

Inflection of erinomaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative erinomaisuus erinomaisuudet
genitive erinomaisuuden erinomaisuuksien
partitive erinomaisuutta erinomaisuuksia
illative erinomaisuuteen erinomaisuuksiin
singular plural
nominative erinomaisuus erinomaisuudet
accusative nom. erinomaisuus erinomaisuudet
gen. erinomaisuuden
genitive erinomaisuuden erinomaisuuksien
partitive erinomaisuutta erinomaisuuksia
inessive erinomaisuudessa erinomaisuuksissa
elative erinomaisuudesta erinomaisuuksista
illative erinomaisuuteen erinomaisuuksiin
adessive erinomaisuudella erinomaisuuksilla
ablative erinomaisuudelta erinomaisuuksilta
allative erinomaisuudelle erinomaisuuksille
essive erinomaisuutena erinomaisuuksina
translative erinomaisuudeksi erinomaisuuksiksi
abessive erinomaisuudetta erinomaisuuksitta
instructive — erinomaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erinomaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erinomaisuuteni erinomaisuuteni
accusative nom. erinomaisuuteni erinomaisuuteni
gen. erinomaisuuteni
genitive erinomaisuuteni erinomaisuuksieni
partitive erinomaisuuttani erinomaisuuksiani
inessive erinomaisuudessani erinomaisuuksissani
elative erinomaisuudestani erinomaisuuksistani
illative erinomaisuuteeni erinomaisuuksiini
adessive erinomaisuudellani erinomaisuuksillani
ablative erinomaisuudeltani erinomaisuuksiltani
allative erinomaisuudelleni erinomaisuuksilleni
essive erinomaisuutenani erinomaisuuksinani
translative erinomaisuudekseni erinomaisuuksikseni
abessive erinomaisuudettani erinomaisuuksittani
instructive — —
comitative — erinomaisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erinomaisuutesi erinomaisuutesi
accusative nom. erinomaisuutesi erinomaisuutesi
gen. erinomaisuutesi
genitive erinomaisuutesi erinomaisuuksiesi
partitive erinomaisuuttasi erinomaisuuksiasi
inessive erinomaisuudessasi erinomaisuuksissasi
elative erinomaisuudestasi erinomaisuuksistasi
illative erinomaisuuteesi erinomaisuuksiisi
adessive erinomaisuudellasi erinomaisuuksillasi
ablative erinomaisuudeltasi erinomaisuuksiltasi
allative erinomaisuudellesi erinomaisuuksillesi
essive erinomaisuutenasi erinomaisuuksinasi
translative erinomaisuudeksesi erinomaisuuksiksesi
abessive erinomaisuudettasi erinomaisuuksittasi
instructive — —
comitative — erinomaisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erinomaisuutemme erinomaisuutemme
accusative nom. erinomaisuutemme erinomaisuutemme
gen. erinomaisuutemme
genitive erinomaisuutemme erinomaisuuksiemme
partitive erinomaisuuttamme erinomaisuuksiamme
inessive erinomaisuudessamme erinomaisuuksissamme
elative erinomaisuudestamme erinomaisuuksistamme
illative erinomaisuuteemme erinomaisuuksiimme
adessive erinomaisuudellamme erinomaisuuksillamme
ablative erinomaisuudeltamme erinomaisuuksiltamme
allative erinomaisuudellemme erinomaisuuksillemme
essive erinomaisuutenamme erinomaisuuksinamme
translative erinomaisuudeksemme erinomaisuuksiksemme
abessive erinomaisuudettamme erinomaisuuksittamme
instructive — —
comitative — erinomaisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erinomaisuutenne erinomaisuutenne
accusative nom. erinomaisuutenne erinomaisuutenne
gen. erinomaisuutenne
genitive erinomaisuutenne erinomaisuuksienne
partitive erinomaisuuttanne erinomaisuuksianne
inessive erinomaisuudessanne erinomaisuuksissanne
elative erinomaisuudestanne erinomaisuuksistanne
illative erinomaisuuteenne erinomaisuuksiinne
adessive erinomaisuudellanne erinomaisuuksillanne
ablative erinomaisuudeltanne erinomaisuuksiltanne
allative erinomaisuudellenne erinomaisuuksillenne
essive erinomaisuutenanne erinomaisuuksinanne
translative erinomaisuudeksenne erinomaisuuksiksenne
abessive erinomaisuudettanne erinomaisuuksittanne
instructive — —
comitative — erinomaisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erinomaisuutensa erinomaisuutensa
accusative nom. erinomaisuutensa erinomaisuutensa
gen. erinomaisuutensa
genitive erinomaisuutensa erinomaisuuksiensa
partitive erinomaisuuttaan
erinomaisuuttansa 		erinomaisuuksiaan
erinomaisuuksiansa
inessive erinomaisuudessaan
erinomaisuudessansa 		erinomaisuuksissaan
erinomaisuuksissansa
elative erinomaisuudestaan
erinomaisuudestansa 		erinomaisuuksistaan
erinomaisuuksistansa
illative erinomaisuuteensa erinomaisuuksiinsa
adessive erinomaisuudellaan
erinomaisuudellansa 		erinomaisuuksillaan
erinomaisuuksillansa
ablative erinomaisuudeltaan
erinomaisuudeltansa 		erinomaisuuksiltaan
erinomaisuuksiltansa
allative erinomaisuudelleen
erinomaisuudellensa 		erinomaisuuksilleen
erinomaisuuksillensa
essive erinomaisuutenaan
erinomaisuutenansa 		erinomaisuuksinaan
erinomaisuuksinansa
translative erinomaisuudekseen
erinomaisuudeksensa 		erinomaisuuksikseen
erinomaisuuksiksensa
abessive erinomaisuudettaan
erinomaisuudettansa 		erinomaisuuksittaan
erinomaisuuksittansa
instructive — —
comitative — erinomaisuuksineen
erinomaisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.