erittelijä

Finnish

Etymology

eritellä +‎ -jä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeritːelijæ/, [ˈe̞rit̪̚ˌt̪e̞lijæ]
  • Rhymes: -elijæ
  • Syllabification(key): e‧rit‧te‧li‧jä
  • Hyphenation(key): erit‧te‧li‧jä

Noun

erittelijä

  1. one who analyzes, categorizes, classifies, specifies

Declension

Inflection of erittelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative erittelijä erittelijät
genitive erittelijän erittelijöiden
erittelijöitten
partitive erittelijää erittelijöitä
illative erittelijään erittelijöihin
singular plural
nominative erittelijä erittelijät
accusative nom. erittelijä erittelijät
gen. erittelijän
genitive erittelijän erittelijöiden
erittelijöitten
erittelijäin rare
partitive erittelijää erittelijöitä
inessive erittelijässä erittelijöissä
elative erittelijästä erittelijöistä
illative erittelijään erittelijöihin
adessive erittelijällä erittelijöillä
ablative erittelijältä erittelijöiltä
allative erittelijälle erittelijöille
essive erittelijänä erittelijöinä
translative erittelijäksi erittelijöiksi
abessive erittelijättä erittelijöittä
instructive — erittelijöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erittelijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erittelijäni erittelijäni
accusative nom. erittelijäni erittelijäni
gen. erittelijäni
genitive erittelijäni erittelijöideni
erittelijöitteni
erittelijäini rare
partitive erittelijääni erittelijöitäni
inessive erittelijässäni erittelijöissäni
elative erittelijästäni erittelijöistäni
illative erittelijääni erittelijöihini
adessive erittelijälläni erittelijöilläni
ablative erittelijältäni erittelijöiltäni
allative erittelijälleni erittelijöilleni
essive erittelijänäni erittelijöinäni
translative erittelijäkseni erittelijöikseni
abessive erittelijättäni erittelijöittäni
instructive — —
comitative — erittelijöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erittelijäsi erittelijäsi
accusative nom. erittelijäsi erittelijäsi
gen. erittelijäsi
genitive erittelijäsi erittelijöidesi
erittelijöittesi
erittelijäisi rare
partitive erittelijääsi erittelijöitäsi
inessive erittelijässäsi erittelijöissäsi
elative erittelijästäsi erittelijöistäsi
illative erittelijääsi erittelijöihisi
adessive erittelijälläsi erittelijöilläsi
ablative erittelijältäsi erittelijöiltäsi
allative erittelijällesi erittelijöillesi
essive erittelijänäsi erittelijöinäsi
translative erittelijäksesi erittelijöiksesi
abessive erittelijättäsi erittelijöittäsi
instructive — —
comitative — erittelijöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erittelijämme erittelijämme
accusative nom. erittelijämme erittelijämme
gen. erittelijämme
genitive erittelijämme erittelijöidemme
erittelijöittemme
erittelijäimme rare
partitive erittelijäämme erittelijöitämme
inessive erittelijässämme erittelijöissämme
elative erittelijästämme erittelijöistämme
illative erittelijäämme erittelijöihimme
adessive erittelijällämme erittelijöillämme
ablative erittelijältämme erittelijöiltämme
allative erittelijällemme erittelijöillemme
essive erittelijänämme erittelijöinämme
translative erittelijäksemme erittelijöiksemme
abessive erittelijättämme erittelijöittämme
instructive — —
comitative — erittelijöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erittelijänne erittelijänne
accusative nom. erittelijänne erittelijänne
gen. erittelijänne
genitive erittelijänne erittelijöidenne
erittelijöittenne
erittelijäinne rare
partitive erittelijäänne erittelijöitänne
inessive erittelijässänne erittelijöissänne
elative erittelijästänne erittelijöistänne
illative erittelijäänne erittelijöihinne
adessive erittelijällänne erittelijöillänne
ablative erittelijältänne erittelijöiltänne
allative erittelijällenne erittelijöillenne
essive erittelijänänne erittelijöinänne
translative erittelijäksenne erittelijöiksenne
abessive erittelijättänne erittelijöittänne
instructive — —
comitative — erittelijöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erittelijänsä erittelijänsä
accusative nom. erittelijänsä erittelijänsä
gen. erittelijänsä
genitive erittelijänsä erittelijöidensä
erittelijöittensä
erittelijäinsä rare
partitive erittelijäänsä erittelijöitään
erittelijöitänsä
inessive erittelijässään
erittelijässänsä 		erittelijöissään
erittelijöissänsä
elative erittelijästään
erittelijästänsä 		erittelijöistään
erittelijöistänsä
illative erittelijäänsä erittelijöihinsä
adessive erittelijällään
erittelijällänsä 		erittelijöillään
erittelijöillänsä
ablative erittelijältään
erittelijältänsä 		erittelijöiltään
erittelijöiltänsä
allative erittelijälleen
erittelijällensä 		erittelijöilleen
erittelijöillensä
essive erittelijänään
erittelijänänsä 		erittelijöinään
erittelijöinänsä
translative erittelijäkseen
erittelijäksensä 		erittelijöikseen
erittelijöiksensä
abessive erittelijättään
erittelijättänsä 		erittelijöittään
erittelijöittänsä
instructive — —
comitative — erittelijöineen
erittelijöinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.