eroamattomuus

Finnish

Etymology

eroamaton +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeroɑmɑtːomuːs/, [ˈe̞ro̞ɑ̝ˌmɑ̝t̪ːo̞muːs̠]
  • Rhymes: -ɑtːomuːs
  • Syllabification(key): e‧ro‧a‧mat‧to‧muus
  • Hyphenation(key): eroa‧mat‧to‧muus

Noun

eroamattomuus

  1. being undivorced
  2. being inseparable

Declension

Inflection of eroamattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative eroamattomuus eroamattomuudet
genitive eroamattomuuden eroamattomuuksien
partitive eroamattomuutta eroamattomuuksia
illative eroamattomuuteen eroamattomuuksiin
singular plural
nominative eroamattomuus eroamattomuudet
accusative nom. eroamattomuus eroamattomuudet
gen. eroamattomuuden
genitive eroamattomuuden eroamattomuuksien
partitive eroamattomuutta eroamattomuuksia
inessive eroamattomuudessa eroamattomuuksissa
elative eroamattomuudesta eroamattomuuksista
illative eroamattomuuteen eroamattomuuksiin
adessive eroamattomuudella eroamattomuuksilla
ablative eroamattomuudelta eroamattomuuksilta
allative eroamattomuudelle eroamattomuuksille
essive eroamattomuutena eroamattomuuksina
translative eroamattomuudeksi eroamattomuuksiksi
abessive eroamattomuudetta eroamattomuuksitta
instructive — eroamattomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eroamattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative eroamattomuuteni eroamattomuuteni
accusative nom. eroamattomuuteni eroamattomuuteni
gen. eroamattomuuteni
genitive eroamattomuuteni eroamattomuuksieni
partitive eroamattomuuttani eroamattomuuksiani
inessive eroamattomuudessani eroamattomuuksissani
elative eroamattomuudestani eroamattomuuksistani
illative eroamattomuuteeni eroamattomuuksiini
adessive eroamattomuudellani eroamattomuuksillani
ablative eroamattomuudeltani eroamattomuuksiltani
allative eroamattomuudelleni eroamattomuuksilleni
essive eroamattomuutenani eroamattomuuksinani
translative eroamattomuudekseni eroamattomuuksikseni
abessive eroamattomuudettani eroamattomuuksittani
instructive — —
comitative — eroamattomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eroamattomuutesi eroamattomuutesi
accusative nom. eroamattomuutesi eroamattomuutesi
gen. eroamattomuutesi
genitive eroamattomuutesi eroamattomuuksiesi
partitive eroamattomuuttasi eroamattomuuksiasi
inessive eroamattomuudessasi eroamattomuuksissasi
elative eroamattomuudestasi eroamattomuuksistasi
illative eroamattomuuteesi eroamattomuuksiisi
adessive eroamattomuudellasi eroamattomuuksillasi
ablative eroamattomuudeltasi eroamattomuuksiltasi
allative eroamattomuudellesi eroamattomuuksillesi
essive eroamattomuutenasi eroamattomuuksinasi
translative eroamattomuudeksesi eroamattomuuksiksesi
abessive eroamattomuudettasi eroamattomuuksittasi
instructive — —
comitative — eroamattomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eroamattomuutemme eroamattomuutemme
accusative nom. eroamattomuutemme eroamattomuutemme
gen. eroamattomuutemme
genitive eroamattomuutemme eroamattomuuksiemme
partitive eroamattomuuttamme eroamattomuuksiamme
inessive eroamattomuudessamme eroamattomuuksissamme
elative eroamattomuudestamme eroamattomuuksistamme
illative eroamattomuuteemme eroamattomuuksiimme
adessive eroamattomuudellamme eroamattomuuksillamme
ablative eroamattomuudeltamme eroamattomuuksiltamme
allative eroamattomuudellemme eroamattomuuksillemme
essive eroamattomuutenamme eroamattomuuksinamme
translative eroamattomuudeksemme eroamattomuuksiksemme
abessive eroamattomuudettamme eroamattomuuksittamme
instructive — —
comitative — eroamattomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eroamattomuutenne eroamattomuutenne
accusative nom. eroamattomuutenne eroamattomuutenne
gen. eroamattomuutenne
genitive eroamattomuutenne eroamattomuuksienne
partitive eroamattomuuttanne eroamattomuuksianne
inessive eroamattomuudessanne eroamattomuuksissanne
elative eroamattomuudestanne eroamattomuuksistanne
illative eroamattomuuteenne eroamattomuuksiinne
adessive eroamattomuudellanne eroamattomuuksillanne
ablative eroamattomuudeltanne eroamattomuuksiltanne
allative eroamattomuudellenne eroamattomuuksillenne
essive eroamattomuutenanne eroamattomuuksinanne
translative eroamattomuudeksenne eroamattomuuksiksenne
abessive eroamattomuudettanne eroamattomuuksittanne
instructive — —
comitative — eroamattomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eroamattomuutensa eroamattomuutensa
accusative nom. eroamattomuutensa eroamattomuutensa
gen. eroamattomuutensa
genitive eroamattomuutensa eroamattomuuksiensa
partitive eroamattomuuttaan
eroamattomuuttansa 		eroamattomuuksiaan
eroamattomuuksiansa
inessive eroamattomuudessaan
eroamattomuudessansa 		eroamattomuuksissaan
eroamattomuuksissansa
elative eroamattomuudestaan
eroamattomuudestansa 		eroamattomuuksistaan
eroamattomuuksistansa
illative eroamattomuuteensa eroamattomuuksiinsa
adessive eroamattomuudellaan
eroamattomuudellansa 		eroamattomuuksillaan
eroamattomuuksillansa
ablative eroamattomuudeltaan
eroamattomuudeltansa 		eroamattomuuksiltaan
eroamattomuuksiltansa
allative eroamattomuudelleen
eroamattomuudellensa 		eroamattomuuksilleen
eroamattomuuksillensa
essive eroamattomuutenaan
eroamattomuutenansa 		eroamattomuuksinaan
eroamattomuuksinansa
translative eroamattomuudekseen
eroamattomuudeksensa 		eroamattomuuksikseen
eroamattomuuksiksensa
abessive eroamattomuudettaan
eroamattomuudettansa 		eroamattomuuksittaan
eroamattomuuksittansa
instructive — —
comitative — eroamattomuuksineen
eroamattomuuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.