erottautunut

Finnish

Participle

erottautunut

  1. past active participle of erottautua

Declension

Inflection of erottautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative erottautunut erottautuneet
genitive erottautuneen erottautuneiden
erottautuneitten
partitive erottautunutta erottautuneita
illative erottautuneeseen erottautuneisiin
erottautuneihin
singular plural
nominative erottautunut erottautuneet
accusative nom. erottautunut erottautuneet
gen. erottautuneen
genitive erottautuneen erottautuneiden
erottautuneitten
partitive erottautunutta erottautuneita
inessive erottautuneessa erottautuneissa
elative erottautuneesta erottautuneista
illative erottautuneeseen erottautuneisiin
erottautuneihin
adessive erottautuneella erottautuneilla
ablative erottautuneelta erottautuneilta
allative erottautuneelle erottautuneille
essive erottautuneena erottautuneina
translative erottautuneeksi erottautuneiksi
abessive erottautuneetta erottautuneitta
instructive — erottautunein
comitative — erottautuneine
Possessive forms of erottautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erottautuneeni erottautuneeni
accusative nom. erottautuneeni erottautuneeni
gen. erottautuneeni
genitive erottautuneeni erottautuneideni
erottautuneitteni
partitive erottautunuttani erottautuneitani
inessive erottautuneessani erottautuneissani
elative erottautuneestani erottautuneistani
illative erottautuneeseeni erottautuneisiini
erottautuneihini
adessive erottautuneellani erottautuneillani
ablative erottautuneeltani erottautuneiltani
allative erottautuneelleni erottautuneilleni
essive erottautuneenani erottautuneinani
translative erottautuneekseni erottautuneikseni
abessive erottautuneettani erottautuneittani
instructive — —
comitative — erottautuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erottautuneesi erottautuneesi
accusative nom. erottautuneesi erottautuneesi
gen. erottautuneesi
genitive erottautuneesi erottautuneidesi
erottautuneittesi
partitive erottautunuttasi erottautuneitasi
inessive erottautuneessasi erottautuneissasi
elative erottautuneestasi erottautuneistasi
illative erottautuneeseesi erottautuneisiisi
erottautuneihisi
adessive erottautuneellasi erottautuneillasi
ablative erottautuneeltasi erottautuneiltasi
allative erottautuneellesi erottautuneillesi
essive erottautuneenasi erottautuneinasi
translative erottautuneeksesi erottautuneiksesi
abessive erottautuneettasi erottautuneittasi
instructive — —
comitative — erottautuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erottautuneemme erottautuneemme
accusative nom. erottautuneemme erottautuneemme
gen. erottautuneemme
genitive erottautuneemme erottautuneidemme
erottautuneittemme
partitive erottautunuttamme erottautuneitamme
inessive erottautuneessamme erottautuneissamme
elative erottautuneestamme erottautuneistamme
illative erottautuneeseemme erottautuneisiimme
erottautuneihimme
adessive erottautuneellamme erottautuneillamme
ablative erottautuneeltamme erottautuneiltamme
allative erottautuneellemme erottautuneillemme
essive erottautuneenamme erottautuneinamme
translative erottautuneeksemme erottautuneiksemme
abessive erottautuneettamme erottautuneittamme
instructive — —
comitative — erottautuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erottautuneenne erottautuneenne
accusative nom. erottautuneenne erottautuneenne
gen. erottautuneenne
genitive erottautuneenne erottautuneidenne
erottautuneittenne
partitive erottautunuttanne erottautuneitanne
inessive erottautuneessanne erottautuneissanne
elative erottautuneestanne erottautuneistanne
illative erottautuneeseenne erottautuneisiinne
erottautuneihinne
adessive erottautuneellanne erottautuneillanne
ablative erottautuneeltanne erottautuneiltanne
allative erottautuneellenne erottautuneillenne
essive erottautuneenanne erottautuneinanne
translative erottautuneeksenne erottautuneiksenne
abessive erottautuneettanne erottautuneittanne
instructive — —
comitative — erottautuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erottautuneensa erottautuneensa
accusative nom. erottautuneensa erottautuneensa
gen. erottautuneensa
genitive erottautuneensa erottautuneidensa
erottautuneittensa
partitive erottautunuttaan
erottautunuttansa 		erottautuneitaan
erottautuneitansa
inessive erottautuneessaan
erottautuneessansa 		erottautuneissaan
erottautuneissansa
elative erottautuneestaan
erottautuneestansa 		erottautuneistaan
erottautuneistansa
illative erottautuneeseensa erottautuneisiinsa
erottautuneihinsa
adessive erottautuneellaan
erottautuneellansa 		erottautuneillaan
erottautuneillansa
ablative erottautuneeltaan
erottautuneeltansa 		erottautuneiltaan
erottautuneiltansa
allative erottautuneelleen
erottautuneellensa 		erottautuneilleen
erottautuneillensa
essive erottautuneenaan
erottautuneenansa 		erottautuneinaan
erottautuneinansa
translative erottautuneekseen
erottautuneeksensa 		erottautuneikseen
erottautuneiksensa
abessive erottautuneettaan
erottautuneettansa 		erottautuneittaan
erottautuneittansa
instructive — —
comitative — erottautuneineen
erottautuneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.