erovuoroinen

Finnish

Etymology

erovuoro +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeroˌʋuo̯roi̯nen/, [ˈe̞ro̞ˌʋuo̞̯ro̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -uoroinen
  • Syllabification(key): e‧ro‧vuo‧roi‧nen
  • Hyphenation(key): ero‧vuoroi‧nen

Adjective

erovuoroinen

  1. retiring, outgoing (of people with terms in a post etc.)

Declension

Inflection of erovuoroinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative erovuoroinen erovuoroiset
genitive erovuoroisen erovuoroisten
erovuoroisien
partitive erovuoroista erovuoroisia
illative erovuoroiseen erovuoroisiin
singular plural
nominative erovuoroinen erovuoroiset
accusative nom. erovuoroinen erovuoroiset
gen. erovuoroisen
genitive erovuoroisen erovuoroisten
erovuoroisien
partitive erovuoroista erovuoroisia
inessive erovuoroisessa erovuoroisissa
elative erovuoroisesta erovuoroisista
illative erovuoroiseen erovuoroisiin
adessive erovuoroisella erovuoroisilla
ablative erovuoroiselta erovuoroisilta
allative erovuoroiselle erovuoroisille
essive erovuoroisena erovuoroisina
translative erovuoroiseksi erovuoroisiksi
abessive erovuoroisetta erovuoroisitta
instructive — erovuoroisin
comitative — erovuoroisine
Possessive forms of erovuoroinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erovuoroiseni erovuoroiseni
accusative nom. erovuoroiseni erovuoroiseni
gen. erovuoroiseni
genitive erovuoroiseni erovuoroisteni
erovuoroisieni
partitive erovuoroistani erovuoroisiani
inessive erovuoroisessani erovuoroisissani
elative erovuoroisestani erovuoroisistani
illative erovuoroiseeni erovuoroisiini
adessive erovuoroisellani erovuoroisillani
ablative erovuoroiseltani erovuoroisiltani
allative erovuoroiselleni erovuoroisilleni
essive erovuoroisenani erovuoroisinani
translative erovuoroisekseni erovuoroisikseni
abessive erovuoroisettani erovuoroisittani
instructive — —
comitative — erovuoroisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erovuoroisesi erovuoroisesi
accusative nom. erovuoroisesi erovuoroisesi
gen. erovuoroisesi
genitive erovuoroisesi erovuoroistesi
erovuoroisiesi
partitive erovuoroistasi erovuoroisiasi
inessive erovuoroisessasi erovuoroisissasi
elative erovuoroisestasi erovuoroisistasi
illative erovuoroiseesi erovuoroisiisi
adessive erovuoroisellasi erovuoroisillasi
ablative erovuoroiseltasi erovuoroisiltasi
allative erovuoroisellesi erovuoroisillesi
essive erovuoroisenasi erovuoroisinasi
translative erovuoroiseksesi erovuoroisiksesi
abessive erovuoroisettasi erovuoroisittasi
instructive — —
comitative — erovuoroisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erovuoroisemme erovuoroisemme
accusative nom. erovuoroisemme erovuoroisemme
gen. erovuoroisemme
genitive erovuoroisemme erovuoroistemme
erovuoroisiemme
partitive erovuoroistamme erovuoroisiamme
inessive erovuoroisessamme erovuoroisissamme
elative erovuoroisestamme erovuoroisistamme
illative erovuoroiseemme erovuoroisiimme
adessive erovuoroisellamme erovuoroisillamme
ablative erovuoroiseltamme erovuoroisiltamme
allative erovuoroisellemme erovuoroisillemme
essive erovuoroisenamme erovuoroisinamme
translative erovuoroiseksemme erovuoroisiksemme
abessive erovuoroisettamme erovuoroisittamme
instructive — —
comitative — erovuoroisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erovuoroisenne erovuoroisenne
accusative nom. erovuoroisenne erovuoroisenne
gen. erovuoroisenne
genitive erovuoroisenne erovuoroistenne
erovuoroisienne
partitive erovuoroistanne erovuoroisianne
inessive erovuoroisessanne erovuoroisissanne
elative erovuoroisestanne erovuoroisistanne
illative erovuoroiseenne erovuoroisiinne
adessive erovuoroisellanne erovuoroisillanne
ablative erovuoroiseltanne erovuoroisiltanne
allative erovuoroisellenne erovuoroisillenne
essive erovuoroisenanne erovuoroisinanne
translative erovuoroiseksenne erovuoroisiksenne
abessive erovuoroisettanne erovuoroisittanne
instructive — —
comitative — erovuoroisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erovuoroisensa erovuoroisensa
accusative nom. erovuoroisensa erovuoroisensa
gen. erovuoroisensa
genitive erovuoroisensa erovuoroistensa
erovuoroisiensa
partitive erovuoroistaan
erovuoroistansa 		erovuoroisiaan
erovuoroisiansa
inessive erovuoroisessaan
erovuoroisessansa 		erovuoroisissaan
erovuoroisissansa
elative erovuoroisestaan
erovuoroisestansa 		erovuoroisistaan
erovuoroisistansa
illative erovuoroiseensa erovuoroisiinsa
adessive erovuoroisellaan
erovuoroisellansa 		erovuoroisillaan
erovuoroisillansa
ablative erovuoroiseltaan
erovuoroiseltansa 		erovuoroisiltaan
erovuoroisiltansa
allative erovuoroiselleen
erovuoroisellensa 		erovuoroisilleen
erovuoroisillensa
essive erovuoroisenaan
erovuoroisenansa 		erovuoroisinaan
erovuoroisinansa
translative erovuoroisekseen
erovuoroiseksensa 		erovuoroisikseen
erovuoroisiksensa
abessive erovuoroisettaan
erovuoroisettansa 		erovuoroisittaan
erovuoroisittansa
instructive — —
comitative — erovuoroisineen
erovuoroisinensa

Derived terms

  • erovuoroisuus

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.