formaaliin

Ingrian

Etymology

Borrowed from Finnish formaalinen.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈformɑːline/, [ˈfo̞rmɑˌlʲine̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈformɑːliːn/, [ˈfo̞rmɑːliːn]
  • Rhymes: -ine, -ormɑːliːn
  • Hyphenation: for‧maa‧liin

Adjective

formaaliin (comparative formaalisemp)

  1. formal
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 62:
      Kaikiil näil osil, sanan formaalisil osil, ono oma merkitökseen, mut eriksee neet osat evät merkitse mittää.
      In all these parts, the formal parts of the word, there is its own meaning, but separately these parts don't mean anything.

Declension

Declension of formaaliin (type 1/jokahiin, no gradation)
singular plural
nominative formaaliin formaaliset
genitive formaalisen formaalissiin
partitive formaalista, formaalist formaalissia
illative formaalissee formaalissii
inessive formaalises formaalisis
elative formaalisest formaalisist
allative formaaliselle formaalisille
adessive formaalisel formaalisil
ablative formaaliselt formaalisilt
translative formaaliseks formaalisiks
essive formaalisenna, formaalisseen formaalisinna, formaalissiin
exessive1) formaalisent formaalisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.