formaalistus

Finnish

Etymology

formaalistaa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈformɑːlistus/, [ˈfo̞rmɑ̝ːˌlis̠tus̠]
  • Rhymes: -istus
  • Syllabification(key): for‧maa‧lis‧tus
  • Hyphenation(key): for‧maa‧lis‧tus

Noun

formaalistus

  1. formalization

Declension

Inflection of formaalistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative formaalistus formaalistukset
genitive formaalistuksen formaalistusten
formaalistuksien
partitive formaalistusta formaalistuksia
illative formaalistukseen formaalistuksiin
singular plural
nominative formaalistus formaalistukset
accusative nom. formaalistus formaalistukset
gen. formaalistuksen
genitive formaalistuksen formaalistusten
formaalistuksien
partitive formaalistusta formaalistuksia
inessive formaalistuksessa formaalistuksissa
elative formaalistuksesta formaalistuksista
illative formaalistukseen formaalistuksiin
adessive formaalistuksella formaalistuksilla
ablative formaalistukselta formaalistuksilta
allative formaalistukselle formaalistuksille
essive formaalistuksena formaalistuksina
translative formaalistukseksi formaalistuksiksi
abessive formaalistuksetta formaalistuksitta
instructive — formaalistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of formaalistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative formaalistukseni formaalistukseni
accusative nom. formaalistukseni formaalistukseni
gen. formaalistukseni
genitive formaalistukseni formaalistusteni
formaalistuksieni
partitive formaalistustani formaalistuksiani
inessive formaalistuksessani formaalistuksissani
elative formaalistuksestani formaalistuksistani
illative formaalistukseeni formaalistuksiini
adessive formaalistuksellani formaalistuksillani
ablative formaalistukseltani formaalistuksiltani
allative formaalistukselleni formaalistuksilleni
essive formaalistuksenani formaalistuksinani
translative formaalistuksekseni formaalistuksikseni
abessive formaalistuksettani formaalistuksittani
instructive — —
comitative — formaalistuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative formaalistuksesi formaalistuksesi
accusative nom. formaalistuksesi formaalistuksesi
gen. formaalistuksesi
genitive formaalistuksesi formaalistustesi
formaalistuksiesi
partitive formaalistustasi formaalistuksiasi
inessive formaalistuksessasi formaalistuksissasi
elative formaalistuksestasi formaalistuksistasi
illative formaalistukseesi formaalistuksiisi
adessive formaalistuksellasi formaalistuksillasi
ablative formaalistukseltasi formaalistuksiltasi
allative formaalistuksellesi formaalistuksillesi
essive formaalistuksenasi formaalistuksinasi
translative formaalistukseksesi formaalistuksiksesi
abessive formaalistuksettasi formaalistuksittasi
instructive — —
comitative — formaalistuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative formaalistuksemme formaalistuksemme
accusative nom. formaalistuksemme formaalistuksemme
gen. formaalistuksemme
genitive formaalistuksemme formaalistustemme
formaalistuksiemme
partitive formaalistustamme formaalistuksiamme
inessive formaalistuksessamme formaalistuksissamme
elative formaalistuksestamme formaalistuksistamme
illative formaalistukseemme formaalistuksiimme
adessive formaalistuksellamme formaalistuksillamme
ablative formaalistukseltamme formaalistuksiltamme
allative formaalistuksellemme formaalistuksillemme
essive formaalistuksenamme formaalistuksinamme
translative formaalistukseksemme formaalistuksiksemme
abessive formaalistuksettamme formaalistuksittamme
instructive — —
comitative — formaalistuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative formaalistuksenne formaalistuksenne
accusative nom. formaalistuksenne formaalistuksenne
gen. formaalistuksenne
genitive formaalistuksenne formaalistustenne
formaalistuksienne
partitive formaalistustanne formaalistuksianne
inessive formaalistuksessanne formaalistuksissanne
elative formaalistuksestanne formaalistuksistanne
illative formaalistukseenne formaalistuksiinne
adessive formaalistuksellanne formaalistuksillanne
ablative formaalistukseltanne formaalistuksiltanne
allative formaalistuksellenne formaalistuksillenne
essive formaalistuksenanne formaalistuksinanne
translative formaalistukseksenne formaalistuksiksenne
abessive formaalistuksettanne formaalistuksittanne
instructive — —
comitative — formaalistuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative formaalistuksensa formaalistuksensa
accusative nom. formaalistuksensa formaalistuksensa
gen. formaalistuksensa
genitive formaalistuksensa formaalistustensa
formaalistuksiensa
partitive formaalistustaan
formaalistustansa 		formaalistuksiaan
formaalistuksiansa
inessive formaalistuksessaan
formaalistuksessansa 		formaalistuksissaan
formaalistuksissansa
elative formaalistuksestaan
formaalistuksestansa 		formaalistuksistaan
formaalistuksistansa
illative formaalistukseensa formaalistuksiinsa
adessive formaalistuksellaan
formaalistuksellansa 		formaalistuksillaan
formaalistuksillansa
ablative formaalistukseltaan
formaalistukseltansa 		formaalistuksiltaan
formaalistuksiltansa
allative formaalistukselleen
formaalistuksellensa 		formaalistuksilleen
formaalistuksillensa
essive formaalistuksenaan
formaalistuksenansa 		formaalistuksinaan
formaalistuksinansa
translative formaalistuksekseen
formaalistukseksensa 		formaalistuksikseen
formaalistuksiksensa
abessive formaalistuksettaan
formaalistuksettansa 		formaalistuksittaan
formaalistuksittansa
instructive — —
comitative — formaalistuksineen
formaalistuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.