häiriötilanne

Finnish

Etymology 1

häiriö +‎ tilanne

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhæi̯riøˌtilɑnːeˣ/, [ˈhæi̯riø̞ˌt̪ilɑ̝nːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ilɑnːe
  • Syllabification(key): häi‧ri‧ö‧ti‧lan‧ne
  • Hyphenation(key): häi‧riö‧tilan‧ne

Noun

häiriötilanne

  1. incident (event causing a societal interruption or danger)
Declension
Inflection of häiriötilanne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
nominative häiriötilanne häiriötilanteet
genitive häiriötilanteen häiriötilanteiden
häiriötilanteitten
partitive häiriötilannetta häiriötilanteita
illative häiriötilanteeseen häiriötilanteisiin
häiriötilanteihin
singular plural
nominative häiriötilanne häiriötilanteet
accusative nom. häiriötilanne häiriötilanteet
gen. häiriötilanteen
genitive häiriötilanteen häiriötilanteiden
häiriötilanteitten
partitive häiriötilannetta häiriötilanteita
inessive häiriötilanteessa häiriötilanteissa
elative häiriötilanteesta häiriötilanteista
illative häiriötilanteeseen häiriötilanteisiin
häiriötilanteihin
adessive häiriötilanteella häiriötilanteilla
ablative häiriötilanteelta häiriötilanteilta
allative häiriötilanteelle häiriötilanteille
essive häiriötilanteena häiriötilanteina
translative häiriötilanteeksi häiriötilanteiksi
abessive häiriötilanteetta häiriötilanteitta
instructive — häiriötilantein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of häiriötilanne (Kotus type 48*J/hame, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative häiriötilanteeni häiriötilanteeni
accusative nom. häiriötilanteeni häiriötilanteeni
gen. häiriötilanteeni
genitive häiriötilanteeni häiriötilanteideni
häiriötilanteitteni
partitive häiriötilannettani häiriötilanteitani
inessive häiriötilanteessani häiriötilanteissani
elative häiriötilanteestani häiriötilanteistani
illative häiriötilanteeseeni häiriötilanteisiini
häiriötilanteihini
adessive häiriötilanteellani häiriötilanteillani
ablative häiriötilanteeltani häiriötilanteiltani
allative häiriötilanteelleni häiriötilanteilleni
essive häiriötilanteenani häiriötilanteinani
translative häiriötilanteekseni häiriötilanteikseni
abessive häiriötilanteettani häiriötilanteittani
instructive — —
comitative — häiriötilanteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative häiriötilanteesi häiriötilanteesi
accusative nom. häiriötilanteesi häiriötilanteesi
gen. häiriötilanteesi
genitive häiriötilanteesi häiriötilanteidesi
häiriötilanteittesi
partitive häiriötilannettasi häiriötilanteitasi
inessive häiriötilanteessasi häiriötilanteissasi
elative häiriötilanteestasi häiriötilanteistasi
illative häiriötilanteeseesi häiriötilanteisiisi
häiriötilanteihisi
adessive häiriötilanteellasi häiriötilanteillasi
ablative häiriötilanteeltasi häiriötilanteiltasi
allative häiriötilanteellesi häiriötilanteillesi
essive häiriötilanteenasi häiriötilanteinasi
translative häiriötilanteeksesi häiriötilanteiksesi
abessive häiriötilanteettasi häiriötilanteittasi
instructive — —
comitative — häiriötilanteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative häiriötilanteemme häiriötilanteemme
accusative nom. häiriötilanteemme häiriötilanteemme
gen. häiriötilanteemme
genitive häiriötilanteemme häiriötilanteidemme
häiriötilanteittemme
partitive häiriötilannettamme häiriötilanteitamme
inessive häiriötilanteessamme häiriötilanteissamme
elative häiriötilanteestamme häiriötilanteistamme
illative häiriötilanteeseemme häiriötilanteisiimme
häiriötilanteihimme
adessive häiriötilanteellamme häiriötilanteillamme
ablative häiriötilanteeltamme häiriötilanteiltamme
allative häiriötilanteellemme häiriötilanteillemme
essive häiriötilanteenamme häiriötilanteinamme
translative häiriötilanteeksemme häiriötilanteiksemme
abessive häiriötilanteettamme häiriötilanteittamme
instructive — —
comitative — häiriötilanteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative häiriötilanteenne häiriötilanteenne
accusative nom. häiriötilanteenne häiriötilanteenne
gen. häiriötilanteenne
genitive häiriötilanteenne häiriötilanteidenne
häiriötilanteittenne
partitive häiriötilannettanne häiriötilanteitanne
inessive häiriötilanteessanne häiriötilanteissanne
elative häiriötilanteestanne häiriötilanteistanne
illative häiriötilanteeseenne häiriötilanteisiinne
häiriötilanteihinne
adessive häiriötilanteellanne häiriötilanteillanne
ablative häiriötilanteeltanne häiriötilanteiltanne
allative häiriötilanteellenne häiriötilanteillenne
essive häiriötilanteenanne häiriötilanteinanne
translative häiriötilanteeksenne häiriötilanteiksenne
abessive häiriötilanteettanne häiriötilanteittanne
instructive — —
comitative — häiriötilanteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative häiriötilanteensa häiriötilanteensa
accusative nom. häiriötilanteensa häiriötilanteensa
gen. häiriötilanteensa
genitive häiriötilanteensa häiriötilanteidensa
häiriötilanteittensa
partitive häiriötilannettaan
häiriötilannettansa 		häiriötilanteitaan
häiriötilanteitansa
inessive häiriötilanteessaan
häiriötilanteessansa 		häiriötilanteissaan
häiriötilanteissansa
elative häiriötilanteestaan
häiriötilanteestansa 		häiriötilanteistaan
häiriötilanteistansa
illative häiriötilanteeseensa häiriötilanteisiinsa
häiriötilanteihinsa
adessive häiriötilanteellaan
häiriötilanteellansa 		häiriötilanteillaan
häiriötilanteillansa
ablative häiriötilanteeltaan
häiriötilanteeltansa 		häiriötilanteiltaan
häiriötilanteiltansa
allative häiriötilanteelleen
häiriötilanteellensa 		häiriötilanteilleen
häiriötilanteillensa
essive häiriötilanteenaan
häiriötilanteenansa 		häiriötilanteinaan
häiriötilanteinansa
translative häiriötilanteekseen
häiriötilanteeksensa 		häiriötilanteikseen
häiriötilanteiksensa
abessive häiriötilanteettaan
häiriötilanteettansa 		häiriötilanteittaan
häiriötilanteittansa
instructive — —
comitative — häiriötilanteineen
häiriötilanteinensa

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhæi̯riøˌtilɑnːe/, [ˈhæi̯riø̞ˌt̪ilɑ̝nːe̞]
  • Rhymes: -ilɑnːe
  • Syllabification(key): häi‧ri‧ö‧ti‧lan‧ne
  • Hyphenation(key): häi‧riö‧tilan‧ne

Noun

häiriötilanne

  1. inflection of häiriötila:
    1. second-person plural possessive form of nominative/genitive singular
    2. second-person plural possessive form of nominative/accusative plural
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.