hälyttäminen

Finnish

Etymology

hälyttää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhælytːæminen/, [ˈhælyt̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): hä‧lyt‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hä‧lyt‧tä‧mi‧nen

Noun

hälyttäminen

  1. verbal noun of hälyttää
    1. alarming, raising an alarm

Declension

Inflection of hälyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hälyttäminen hälyttämiset
genitive hälyttämisen hälyttämisten
hälyttämisien
partitive hälyttämistä hälyttämisiä
illative hälyttämiseen hälyttämisiin
singular plural
nominative hälyttäminen hälyttämiset
accusative nom. hälyttäminen hälyttämiset
gen. hälyttämisen
genitive hälyttämisen hälyttämisten
hälyttämisien
partitive hälyttämistä hälyttämisiä
inessive hälyttämisessä hälyttämisissä
elative hälyttämisestä hälyttämisistä
illative hälyttämiseen hälyttämisiin
adessive hälyttämisellä hälyttämisillä
ablative hälyttämiseltä hälyttämisiltä
allative hälyttämiselle hälyttämisille
essive hälyttämisenä hälyttämisinä
translative hälyttämiseksi hälyttämisiksi
abessive hälyttämisettä hälyttämisittä
instructive — hälyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hälyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hälyttämiseni hälyttämiseni
accusative nom. hälyttämiseni hälyttämiseni
gen. hälyttämiseni
genitive hälyttämiseni hälyttämisteni
hälyttämisieni
partitive hälyttämistäni hälyttämisiäni
inessive hälyttämisessäni hälyttämisissäni
elative hälyttämisestäni hälyttämisistäni
illative hälyttämiseeni hälyttämisiini
adessive hälyttämiselläni hälyttämisilläni
ablative hälyttämiseltäni hälyttämisiltäni
allative hälyttämiselleni hälyttämisilleni
essive hälyttämisenäni hälyttämisinäni
translative hälyttämisekseni hälyttämisikseni
abessive hälyttämisettäni hälyttämisittäni
instructive — —
comitative — hälyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hälyttämisesi hälyttämisesi
accusative nom. hälyttämisesi hälyttämisesi
gen. hälyttämisesi
genitive hälyttämisesi hälyttämistesi
hälyttämisiesi
partitive hälyttämistäsi hälyttämisiäsi
inessive hälyttämisessäsi hälyttämisissäsi
elative hälyttämisestäsi hälyttämisistäsi
illative hälyttämiseesi hälyttämisiisi
adessive hälyttämiselläsi hälyttämisilläsi
ablative hälyttämiseltäsi hälyttämisiltäsi
allative hälyttämisellesi hälyttämisillesi
essive hälyttämisenäsi hälyttämisinäsi
translative hälyttämiseksesi hälyttämisiksesi
abessive hälyttämisettäsi hälyttämisittäsi
instructive — —
comitative — hälyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hälyttämisemme hälyttämisemme
accusative nom. hälyttämisemme hälyttämisemme
gen. hälyttämisemme
genitive hälyttämisemme hälyttämistemme
hälyttämisiemme
partitive hälyttämistämme hälyttämisiämme
inessive hälyttämisessämme hälyttämisissämme
elative hälyttämisestämme hälyttämisistämme
illative hälyttämiseemme hälyttämisiimme
adessive hälyttämisellämme hälyttämisillämme
ablative hälyttämiseltämme hälyttämisiltämme
allative hälyttämisellemme hälyttämisillemme
essive hälyttämisenämme hälyttämisinämme
translative hälyttämiseksemme hälyttämisiksemme
abessive hälyttämisettämme hälyttämisittämme
instructive — —
comitative — hälyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hälyttämisenne hälyttämisenne
accusative nom. hälyttämisenne hälyttämisenne
gen. hälyttämisenne
genitive hälyttämisenne hälyttämistenne
hälyttämisienne
partitive hälyttämistänne hälyttämisiänne
inessive hälyttämisessänne hälyttämisissänne
elative hälyttämisestänne hälyttämisistänne
illative hälyttämiseenne hälyttämisiinne
adessive hälyttämisellänne hälyttämisillänne
ablative hälyttämiseltänne hälyttämisiltänne
allative hälyttämisellenne hälyttämisillenne
essive hälyttämisenänne hälyttämisinänne
translative hälyttämiseksenne hälyttämisiksenne
abessive hälyttämisettänne hälyttämisittänne
instructive — —
comitative — hälyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hälyttämisensä hälyttämisensä
accusative nom. hälyttämisensä hälyttämisensä
gen. hälyttämisensä
genitive hälyttämisensä hälyttämistensä
hälyttämisiensä
partitive hälyttämistään
hälyttämistänsä 		hälyttämisiään
hälyttämisiänsä
inessive hälyttämisessään
hälyttämisessänsä 		hälyttämisissään
hälyttämisissänsä
elative hälyttämisestään
hälyttämisestänsä 		hälyttämisistään
hälyttämisistänsä
illative hälyttämiseensä hälyttämisiinsä
adessive hälyttämisellään
hälyttämisellänsä 		hälyttämisillään
hälyttämisillänsä
ablative hälyttämiseltään
hälyttämiseltänsä 		hälyttämisiltään
hälyttämisiltänsä
allative hälyttämiselleen
hälyttämisellensä 		hälyttämisilleen
hälyttämisillensä
essive hälyttämisenään
hälyttämisenänsä 		hälyttämisinään
hälyttämisinänsä
translative hälyttämisekseen
hälyttämiseksensä 		hälyttämisikseen
hälyttämisiksensä
abessive hälyttämisettään
hälyttämisettänsä 		hälyttämisittään
hälyttämisittänsä
instructive — —
comitative — hälyttämisineen
hälyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.