hätäpuhelu

Finnish

Etymology

hätä +‎ puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhætæˌpuhelu/, [ˈhæt̪æˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): hä‧tä‧pu‧he‧lu
  • Hyphenation(key): hätä‧puhe‧lu

Noun

hätäpuhelu

  1. emergency call

Declension

Inflection of hätäpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative hätäpuhelu hätäpuhelut
genitive hätäpuhelun hätäpuhelujen
hätäpuheluiden
hätäpuheluitten
partitive hätäpuhelua hätäpuheluja
hätäpuheluita
illative hätäpuheluun hätäpuheluihin
singular plural
nominative hätäpuhelu hätäpuhelut
accusative nom. hätäpuhelu hätäpuhelut
gen. hätäpuhelun
genitive hätäpuhelun hätäpuhelujen
hätäpuheluiden
hätäpuheluitten
partitive hätäpuhelua hätäpuheluja
hätäpuheluita
inessive hätäpuhelussa hätäpuheluissa
elative hätäpuhelusta hätäpuheluista
illative hätäpuheluun hätäpuheluihin
adessive hätäpuhelulla hätäpuheluilla
ablative hätäpuhelulta hätäpuheluilta
allative hätäpuhelulle hätäpuheluille
essive hätäpuheluna hätäpuheluina
translative hätäpuheluksi hätäpuheluiksi
abessive hätäpuhelutta hätäpuheluitta
instructive — hätäpuheluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hätäpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hätäpuheluni hätäpuheluni
accusative nom. hätäpuheluni hätäpuheluni
gen. hätäpuheluni
genitive hätäpuheluni hätäpuhelujeni
hätäpuheluideni
hätäpuheluitteni
partitive hätäpuheluani hätäpuhelujani
hätäpuheluitani
inessive hätäpuhelussani hätäpuheluissani
elative hätäpuhelustani hätäpuheluistani
illative hätäpuheluuni hätäpuheluihini
adessive hätäpuhelullani hätäpuheluillani
ablative hätäpuhelultani hätäpuheluiltani
allative hätäpuhelulleni hätäpuheluilleni
essive hätäpuhelunani hätäpuheluinani
translative hätäpuhelukseni hätäpuheluikseni
abessive hätäpuheluttani hätäpuheluittani
instructive — —
comitative — hätäpuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hätäpuhelusi hätäpuhelusi
accusative nom. hätäpuhelusi hätäpuhelusi
gen. hätäpuhelusi
genitive hätäpuhelusi hätäpuhelujesi
hätäpuheluidesi
hätäpuheluittesi
partitive hätäpuheluasi hätäpuhelujasi
hätäpuheluitasi
inessive hätäpuhelussasi hätäpuheluissasi
elative hätäpuhelustasi hätäpuheluistasi
illative hätäpuheluusi hätäpuheluihisi
adessive hätäpuhelullasi hätäpuheluillasi
ablative hätäpuhelultasi hätäpuheluiltasi
allative hätäpuhelullesi hätäpuheluillesi
essive hätäpuhelunasi hätäpuheluinasi
translative hätäpuheluksesi hätäpuheluiksesi
abessive hätäpuheluttasi hätäpuheluittasi
instructive — —
comitative — hätäpuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hätäpuhelumme hätäpuhelumme
accusative nom. hätäpuhelumme hätäpuhelumme
gen. hätäpuhelumme
genitive hätäpuhelumme hätäpuhelujemme
hätäpuheluidemme
hätäpuheluittemme
partitive hätäpuheluamme hätäpuhelujamme
hätäpuheluitamme
inessive hätäpuhelussamme hätäpuheluissamme
elative hätäpuhelustamme hätäpuheluistamme
illative hätäpuheluumme hätäpuheluihimme
adessive hätäpuhelullamme hätäpuheluillamme
ablative hätäpuhelultamme hätäpuheluiltamme
allative hätäpuhelullemme hätäpuheluillemme
essive hätäpuhelunamme hätäpuheluinamme
translative hätäpuheluksemme hätäpuheluiksemme
abessive hätäpuheluttamme hätäpuheluittamme
instructive — —
comitative — hätäpuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hätäpuhelunne hätäpuhelunne
accusative nom. hätäpuhelunne hätäpuhelunne
gen. hätäpuhelunne
genitive hätäpuhelunne hätäpuhelujenne
hätäpuheluidenne
hätäpuheluittenne
partitive hätäpuheluanne hätäpuhelujanne
hätäpuheluitanne
inessive hätäpuhelussanne hätäpuheluissanne
elative hätäpuhelustanne hätäpuheluistanne
illative hätäpuheluunne hätäpuheluihinne
adessive hätäpuhelullanne hätäpuheluillanne
ablative hätäpuhelultanne hätäpuheluiltanne
allative hätäpuhelullenne hätäpuheluillenne
essive hätäpuhelunanne hätäpuheluinanne
translative hätäpuheluksenne hätäpuheluiksenne
abessive hätäpuheluttanne hätäpuheluittanne
instructive — —
comitative — hätäpuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hätäpuhelunsa hätäpuhelunsa
accusative nom. hätäpuhelunsa hätäpuhelunsa
gen. hätäpuhelunsa
genitive hätäpuhelunsa hätäpuhelujensa
hätäpuheluidensa
hätäpuheluittensa
partitive hätäpuheluaan
hätäpuheluansa 		hätäpuhelujaan
hätäpuheluitaan
hätäpuhelujansa
hätäpuheluitansa
inessive hätäpuhelussaan
hätäpuhelussansa 		hätäpuheluissaan
hätäpuheluissansa
elative hätäpuhelustaan
hätäpuhelustansa 		hätäpuheluistaan
hätäpuheluistansa
illative hätäpuheluunsa hätäpuheluihinsa
adessive hätäpuhelullaan
hätäpuhelullansa 		hätäpuheluillaan
hätäpuheluillansa
ablative hätäpuhelultaan
hätäpuhelultansa 		hätäpuheluiltaan
hätäpuheluiltansa
allative hätäpuhelulleen
hätäpuhelullensa 		hätäpuheluilleen
hätäpuheluillensa
essive hätäpuhelunaan
hätäpuhelunansa 		hätäpuheluinaan
hätäpuheluinansa
translative hätäpuhelukseen
hätäpuheluksensa 		hätäpuheluikseen
hätäpuheluiksensa
abessive hätäpuheluttaan
hätäpuheluttansa 		hätäpuheluittaan
hätäpuheluittansa
instructive — —
comitative — hätäpuheluineen
hätäpuheluinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.