haisteleminen

Finnish

Etymology

haistella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑi̯steleminen/, [ˈhɑ̝i̯s̠te̞ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): hais‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hais‧te‧le‧mi‧nen

Noun

haisteleminen

  1. verbal noun of haistella
    1. smelling, sniffing

Declension

Inflection of haisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative haisteleminen haistelemiset
genitive haistelemisen haistelemisten
haistelemisien
partitive haistelemista haistelemisia
illative haistelemiseen haistelemisiin
singular plural
nominative haisteleminen haistelemiset
accusative nom. haisteleminen haistelemiset
gen. haistelemisen
genitive haistelemisen haistelemisten
haistelemisien
partitive haistelemista haistelemisia
inessive haistelemisessa haistelemisissa
elative haistelemisesta haistelemisista
illative haistelemiseen haistelemisiin
adessive haistelemisella haistelemisilla
ablative haistelemiselta haistelemisilta
allative haistelemiselle haistelemisille
essive haistelemisena haistelemisina
translative haistelemiseksi haistelemisiksi
abessive haistelemisetta haistelemisitta
instructive — haistelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of haisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative haistelemiseni haistelemiseni
accusative nom. haistelemiseni haistelemiseni
gen. haistelemiseni
genitive haistelemiseni haistelemisteni
haistelemisieni
partitive haistelemistani haistelemisiani
inessive haistelemisessani haistelemisissani
elative haistelemisestani haistelemisistani
illative haistelemiseeni haistelemisiini
adessive haistelemisellani haistelemisillani
ablative haistelemiseltani haistelemisiltani
allative haistelemiselleni haistelemisilleni
essive haistelemisenani haistelemisinani
translative haistelemisekseni haistelemisikseni
abessive haistelemisettani haistelemisittani
instructive — —
comitative — haistelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative haistelemisesi haistelemisesi
accusative nom. haistelemisesi haistelemisesi
gen. haistelemisesi
genitive haistelemisesi haistelemistesi
haistelemisiesi
partitive haistelemistasi haistelemisiasi
inessive haistelemisessasi haistelemisissasi
elative haistelemisestasi haistelemisistasi
illative haistelemiseesi haistelemisiisi
adessive haistelemisellasi haistelemisillasi
ablative haistelemiseltasi haistelemisiltasi
allative haistelemisellesi haistelemisillesi
essive haistelemisenasi haistelemisinasi
translative haistelemiseksesi haistelemisiksesi
abessive haistelemisettasi haistelemisittasi
instructive — —
comitative — haistelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative haistelemisemme haistelemisemme
accusative nom. haistelemisemme haistelemisemme
gen. haistelemisemme
genitive haistelemisemme haistelemistemme
haistelemisiemme
partitive haistelemistamme haistelemisiamme
inessive haistelemisessamme haistelemisissamme
elative haistelemisestamme haistelemisistamme
illative haistelemiseemme haistelemisiimme
adessive haistelemisellamme haistelemisillamme
ablative haistelemiseltamme haistelemisiltamme
allative haistelemisellemme haistelemisillemme
essive haistelemisenamme haistelemisinamme
translative haistelemiseksemme haistelemisiksemme
abessive haistelemisettamme haistelemisittamme
instructive — —
comitative — haistelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative haistelemisenne haistelemisenne
accusative nom. haistelemisenne haistelemisenne
gen. haistelemisenne
genitive haistelemisenne haistelemistenne
haistelemisienne
partitive haistelemistanne haistelemisianne
inessive haistelemisessanne haistelemisissanne
elative haistelemisestanne haistelemisistanne
illative haistelemiseenne haistelemisiinne
adessive haistelemisellanne haistelemisillanne
ablative haistelemiseltanne haistelemisiltanne
allative haistelemisellenne haistelemisillenne
essive haistelemisenanne haistelemisinanne
translative haistelemiseksenne haistelemisiksenne
abessive haistelemisettanne haistelemisittanne
instructive — —
comitative — haistelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative haistelemisensa haistelemisensa
accusative nom. haistelemisensa haistelemisensa
gen. haistelemisensa
genitive haistelemisensa haistelemistensa
haistelemisiensa
partitive haistelemistaan
haistelemistansa 		haistelemisiaan
haistelemisiansa
inessive haistelemisessaan
haistelemisessansa 		haistelemisissaan
haistelemisissansa
elative haistelemisestaan
haistelemisestansa 		haistelemisistaan
haistelemisistansa
illative haistelemiseensa haistelemisiinsa
adessive haistelemisellaan
haistelemisellansa 		haistelemisillaan
haistelemisillansa
ablative haistelemiseltaan
haistelemiseltansa 		haistelemisiltaan
haistelemisiltansa
allative haistelemiselleen
haistelemisellensa 		haistelemisilleen
haistelemisillensa
essive haistelemisenaan
haistelemisenansa 		haistelemisinaan
haistelemisinansa
translative haistelemisekseen
haistelemiseksensa 		haistelemisikseen
haistelemisiksensa
abessive haistelemisettaan
haistelemisettansa 		haistelemisittaan
haistelemisittansa
instructive — —
comitative — haistelemisineen
haistelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.