hajauttaminen

Finnish

Etymology

hajauttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑjɑutːɑminen/, [ˈhɑ̝jɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ha‧ja‧ut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ha‧ja‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

hajauttaminen

  1. verbal noun of hajauttaa
    1. decentralizing

Declension

Inflection of hajauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hajauttaminen hajauttamiset
genitive hajauttamisen hajauttamisten
hajauttamisien
partitive hajauttamista hajauttamisia
illative hajauttamiseen hajauttamisiin
singular plural
nominative hajauttaminen hajauttamiset
accusative nom. hajauttaminen hajauttamiset
gen. hajauttamisen
genitive hajauttamisen hajauttamisten
hajauttamisien
partitive hajauttamista hajauttamisia
inessive hajauttamisessa hajauttamisissa
elative hajauttamisesta hajauttamisista
illative hajauttamiseen hajauttamisiin
adessive hajauttamisella hajauttamisilla
ablative hajauttamiselta hajauttamisilta
allative hajauttamiselle hajauttamisille
essive hajauttamisena hajauttamisina
translative hajauttamiseksi hajauttamisiksi
abessive hajauttamisetta hajauttamisitta
instructive — hajauttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hajauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hajauttamiseni hajauttamiseni
accusative nom. hajauttamiseni hajauttamiseni
gen. hajauttamiseni
genitive hajauttamiseni hajauttamisteni
hajauttamisieni
partitive hajauttamistani hajauttamisiani
inessive hajauttamisessani hajauttamisissani
elative hajauttamisestani hajauttamisistani
illative hajauttamiseeni hajauttamisiini
adessive hajauttamisellani hajauttamisillani
ablative hajauttamiseltani hajauttamisiltani
allative hajauttamiselleni hajauttamisilleni
essive hajauttamisenani hajauttamisinani
translative hajauttamisekseni hajauttamisikseni
abessive hajauttamisettani hajauttamisittani
instructive — —
comitative — hajauttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hajauttamisesi hajauttamisesi
accusative nom. hajauttamisesi hajauttamisesi
gen. hajauttamisesi
genitive hajauttamisesi hajauttamistesi
hajauttamisiesi
partitive hajauttamistasi hajauttamisiasi
inessive hajauttamisessasi hajauttamisissasi
elative hajauttamisestasi hajauttamisistasi
illative hajauttamiseesi hajauttamisiisi
adessive hajauttamisellasi hajauttamisillasi
ablative hajauttamiseltasi hajauttamisiltasi
allative hajauttamisellesi hajauttamisillesi
essive hajauttamisenasi hajauttamisinasi
translative hajauttamiseksesi hajauttamisiksesi
abessive hajauttamisettasi hajauttamisittasi
instructive — —
comitative — hajauttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hajauttamisemme hajauttamisemme
accusative nom. hajauttamisemme hajauttamisemme
gen. hajauttamisemme
genitive hajauttamisemme hajauttamistemme
hajauttamisiemme
partitive hajauttamistamme hajauttamisiamme
inessive hajauttamisessamme hajauttamisissamme
elative hajauttamisestamme hajauttamisistamme
illative hajauttamiseemme hajauttamisiimme
adessive hajauttamisellamme hajauttamisillamme
ablative hajauttamiseltamme hajauttamisiltamme
allative hajauttamisellemme hajauttamisillemme
essive hajauttamisenamme hajauttamisinamme
translative hajauttamiseksemme hajauttamisiksemme
abessive hajauttamisettamme hajauttamisittamme
instructive — —
comitative — hajauttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hajauttamisenne hajauttamisenne
accusative nom. hajauttamisenne hajauttamisenne
gen. hajauttamisenne
genitive hajauttamisenne hajauttamistenne
hajauttamisienne
partitive hajauttamistanne hajauttamisianne
inessive hajauttamisessanne hajauttamisissanne
elative hajauttamisestanne hajauttamisistanne
illative hajauttamiseenne hajauttamisiinne
adessive hajauttamisellanne hajauttamisillanne
ablative hajauttamiseltanne hajauttamisiltanne
allative hajauttamisellenne hajauttamisillenne
essive hajauttamisenanne hajauttamisinanne
translative hajauttamiseksenne hajauttamisiksenne
abessive hajauttamisettanne hajauttamisittanne
instructive — —
comitative — hajauttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hajauttamisensa hajauttamisensa
accusative nom. hajauttamisensa hajauttamisensa
gen. hajauttamisensa
genitive hajauttamisensa hajauttamistensa
hajauttamisiensa
partitive hajauttamistaan
hajauttamistansa 		hajauttamisiaan
hajauttamisiansa
inessive hajauttamisessaan
hajauttamisessansa 		hajauttamisissaan
hajauttamisissansa
elative hajauttamisestaan
hajauttamisestansa 		hajauttamisistaan
hajauttamisistansa
illative hajauttamiseensa hajauttamisiinsa
adessive hajauttamisellaan
hajauttamisellansa 		hajauttamisillaan
hajauttamisillansa
ablative hajauttamiseltaan
hajauttamiseltansa 		hajauttamisiltaan
hajauttamisiltansa
allative hajauttamiselleen
hajauttamisellensa 		hajauttamisilleen
hajauttamisillensa
essive hajauttamisenaan
hajauttamisenansa 		hajauttamisinaan
hajauttamisinansa
translative hajauttamisekseen
hajauttamiseksensa 		hajauttamisikseen
hajauttamisiksensa
abessive hajauttamisettaan
hajauttamisettansa 		hajauttamisittaan
hajauttamisittansa
instructive — —
comitative — hajauttamisineen
hajauttamisinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.