halkaisematon

Finnish

Etymology

halkaista +‎ -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑlkɑi̯semɑton/, [ˈhɑ̝lkɑ̝i̯ˌs̠e̞mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): hal‧kai‧se‧ma‧ton
  • Hyphenation(key): hal‧kai‧se‧ma‧ton

Adjective

halkaisematon

  1. unsplit

Declension

Inflection of halkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative halkaisematon halkaisemattomat
genitive halkaisemattoman halkaisemattomien
partitive halkaisematonta halkaisemattomia
illative halkaisemattomaan halkaisemattomiin
singular plural
nominative halkaisematon halkaisemattomat
accusative nom. halkaisematon halkaisemattomat
gen. halkaisemattoman
genitive halkaisemattoman halkaisemattomien
halkaisematonten rare
partitive halkaisematonta halkaisemattomia
inessive halkaisemattomassa halkaisemattomissa
elative halkaisemattomasta halkaisemattomista
illative halkaisemattomaan halkaisemattomiin
adessive halkaisemattomalla halkaisemattomilla
ablative halkaisemattomalta halkaisemattomilta
allative halkaisemattomalle halkaisemattomille
essive halkaisemattomana halkaisemattomina
translative halkaisemattomaksi halkaisemattomiksi
abessive halkaisemattomatta halkaisemattomitta
instructive — halkaisemattomin
comitative — halkaisemattomine
Possessive forms of halkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative halkaisemattomani halkaisemattomani
accusative nom. halkaisemattomani halkaisemattomani
gen. halkaisemattomani
genitive halkaisemattomani halkaisemattomieni
halkaisematonteni rare
partitive halkaisematontani halkaisemattomiani
inessive halkaisemattomassani halkaisemattomissani
elative halkaisemattomastani halkaisemattomistani
illative halkaisemattomaani halkaisemattomiini
adessive halkaisemattomallani halkaisemattomillani
ablative halkaisemattomaltani halkaisemattomiltani
allative halkaisemattomalleni halkaisemattomilleni
essive halkaisemattomanani halkaisemattominani
translative halkaisemattomakseni halkaisemattomikseni
abessive halkaisemattomattani halkaisemattomittani
instructive — —
comitative — halkaisemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative halkaisemattomasi halkaisemattomasi
accusative nom. halkaisemattomasi halkaisemattomasi
gen. halkaisemattomasi
genitive halkaisemattomasi halkaisemattomiesi
halkaisematontesi rare
partitive halkaisematontasi halkaisemattomiasi
inessive halkaisemattomassasi halkaisemattomissasi
elative halkaisemattomastasi halkaisemattomistasi
illative halkaisemattomaasi halkaisemattomiisi
adessive halkaisemattomallasi halkaisemattomillasi
ablative halkaisemattomaltasi halkaisemattomiltasi
allative halkaisemattomallesi halkaisemattomillesi
essive halkaisemattomanasi halkaisemattominasi
translative halkaisemattomaksesi halkaisemattomiksesi
abessive halkaisemattomattasi halkaisemattomittasi
instructive — —
comitative — halkaisemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative halkaisemattomamme halkaisemattomamme
accusative nom. halkaisemattomamme halkaisemattomamme
gen. halkaisemattomamme
genitive halkaisemattomamme halkaisemattomiemme
halkaisematontemme rare
partitive halkaisematontamme halkaisemattomiamme
inessive halkaisemattomassamme halkaisemattomissamme
elative halkaisemattomastamme halkaisemattomistamme
illative halkaisemattomaamme halkaisemattomiimme
adessive halkaisemattomallamme halkaisemattomillamme
ablative halkaisemattomaltamme halkaisemattomiltamme
allative halkaisemattomallemme halkaisemattomillemme
essive halkaisemattomanamme halkaisemattominamme
translative halkaisemattomaksemme halkaisemattomiksemme
abessive halkaisemattomattamme halkaisemattomittamme
instructive — —
comitative — halkaisemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative halkaisemattomanne halkaisemattomanne
accusative nom. halkaisemattomanne halkaisemattomanne
gen. halkaisemattomanne
genitive halkaisemattomanne halkaisemattomienne
halkaisematontenne rare
partitive halkaisematontanne halkaisemattomianne
inessive halkaisemattomassanne halkaisemattomissanne
elative halkaisemattomastanne halkaisemattomistanne
illative halkaisemattomaanne halkaisemattomiinne
adessive halkaisemattomallanne halkaisemattomillanne
ablative halkaisemattomaltanne halkaisemattomiltanne
allative halkaisemattomallenne halkaisemattomillenne
essive halkaisemattomananne halkaisemattominanne
translative halkaisemattomaksenne halkaisemattomiksenne
abessive halkaisemattomattanne halkaisemattomittanne
instructive — —
comitative — halkaisemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative halkaisemattomansa halkaisemattomansa
accusative nom. halkaisemattomansa halkaisemattomansa
gen. halkaisemattomansa
genitive halkaisemattomansa halkaisemattomiensa
halkaisematontensa rare
partitive halkaisematontaan
halkaisematontansa 		halkaisemattomiaan
halkaisemattomiansa
inessive halkaisemattomassaan
halkaisemattomassansa 		halkaisemattomissaan
halkaisemattomissansa
elative halkaisemattomastaan
halkaisemattomastansa 		halkaisemattomistaan
halkaisemattomistansa
illative halkaisemattomaansa halkaisemattomiinsa
adessive halkaisemattomallaan
halkaisemattomallansa 		halkaisemattomillaan
halkaisemattomillansa
ablative halkaisemattomaltaan
halkaisemattomaltansa 		halkaisemattomiltaan
halkaisemattomiltansa
allative halkaisemattomalleen
halkaisemattomallensa 		halkaisemattomilleen
halkaisemattomillensa
essive halkaisemattomanaan
halkaisemattomanansa 		halkaisemattominaan
halkaisemattominansa
translative halkaisemattomakseen
halkaisemattomaksensa 		halkaisemattomikseen
halkaisemattomiksensa
abessive halkaisemattomattaan
halkaisemattomattansa 		halkaisemattomittaan
halkaisemattomittansa
instructive — —
comitative — halkaisemattomineen
halkaisemattominensa

Participle

halkaisematon

  1. negative participle of halkaista
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.